Eilinen oli ihan tavallinen maanantai. Tai ehkei sittenkään. Olin, ja olen vieläkin, kamalassa flunssassa ja tartuttanut todennäköisesti myös Pihvin, joka kiukkusi koko päivän ja nukkui päiväunensa huonosti. Meillä oli myös avokin kanssa riidelty sunnuntaina, ja ne pilvet varjostivat vielä molemman maanantaita. Mitään ei kuitenkaan oltu sovittu, ja minäkin nukuin maanantainvastaisen yön sohvalla. En siksi, että meillä oli riitaa, vaan siksi, että sain yskiä ja niistää rauhassa herättämättä Pihviä. Mutta kyllähän sekin oli omiaan alentamaan molempien tuntoja, sillä yleensä riidellessäkin nukumme yömme toisissamme kiinni.

Avokki tuli kotiin ja päätimme lähteä imurikaupoille. Imuri löytyikin, tosin nyt kerran sillä imuroituani en ole varma, että oliko se hintansa väärti, sillä letku ja teleskooppivarsi eivät pysy toisissaan kiinni yhdellä kädellä imuroidessa. Hiljainen kuin mikä ja tehokaskin! Laitoinkin valmistajalle varresta palautetta ja on pieni mahdollisuus, että kiikutan sen takaisin Giganttiin.

Mutta niin. Se maanantai. Tulimme kotiin ja otin uudelleen edellisillan riidan puheeksi. En jatkaakseni sitä, vaan selvittääkseni missä mennään. Ja laittaakseni sille pisteen. Riita sovittiin, ja pisteeksi iin päälle avokki kaivoi taskustaan rasian ja polvistui kosimaan. Minä vastasin myöntävästi.

Noh, ehkei se ollutkaan ihan tavallinen maanantai.

Päivä on jo päätetty. Se on vielä hamassa tulevaisuudessa, mutta ehkäpä tässäkin blogissa päästään seuraamaan hääsuunnitelmia.