Kävimme tänään Pihvin kummitädin ja hänen avomiehensä kanssa tuplatreffeillä (kuulostaapa ihan amerikkalaiselta high school -elokuvalta). Pihvi oli sen noin kuuden tunnin ajan hoidossa isosedällään. Minua hieman jännitti jättää, sillä tämä oli ensimmäinen kerta kun Pihvi vietiin jonnekin hoitoon. Hölmistyneenä ja ihan aavistuksen paniikinsekaisin tuntein jäi poika sedän vaimon syliin ja me painalsimme junalla kohti Helsinkiä.

Oikeastaan näiden treffien piti olla jo viime sunnuntaina, mutta koska räkä yllätti Pihvin (taas), jouduimme siirtämään suunnitelmia viikolla.

Olin jo jonkin aikaa sitten törmännyt Hesarissa juttuun, jossa toimittaja kävi Kalliossa sijaitsevassa oikean elämän huoneestapakopelissä. Siis sellaisessa, jossa sinut lukitaan taustatarinan siivittämänä huoneeseen ja sinulla on tietty aika etsiä vihjeitä ja ratkoa erilaisia tehtäviä. Olin oikeastaan ehtinyt unohtaa koko jutun, kunnes sattumalta netissä surffaillessani törmäsin InsideOut Escape Gameseihin uudestaan. Siitä se idea oikeastaan lähtikin. Laitoin heti viestiä Pihvin kummitädille ja päivä sovittiin. Siellä päässä oltiin vähintään yhtä innoissaan kuin täällä.

Sen enempää "tohtorin vastaanotosta" paljastamatta täytyy sanoa, että näiden aivopähkinöiden ratkaisusta tuli aivan huippuhyvä fiilis - onhan se nyt mahtavaa älytä jokin juttu, jonka kanssa on joutunut painimaan! Huoneesta tuli päästä ulos tunnissa, ja meillä neljällä älyn jättiläisellä meni aikaa reilut nelisenkymmentä minuuttia. Sovimme jo, että kesällä on ehdottomasti käytävä pakenemassa toisesta puljun huoneesta, ja sillä kertaa tavoitteena on Hall Of Fame ;)

Pelin jälkeen kävimme syömässä Hard Rock Caféssa. Meistä kolmelle se oli uusi tuttavuus. Superdieetti sai ikävä kyllä hieman takapakkia, mutta koska luin tämän tilanteen sellaiseksi "spesial ökeisöniksi", niin vedin ribsini, muutaman ranskalaisen ja jälkkäripirtelön ihan hyvällä ruokahalulla. Muuten diettailu on sujunut mallikkaasti ja kilojakin on lähtenyt kiitettävästi. Ensi viikolla se homma jatkuu taas totuttuun tapaan, ja huomenna onkin edessä aikamoinen salirääkki.



Treffien jälkeen hoidosta haettiin iloinen ja reipas Pihvi. Poika oli nukkunut reilut kahden tunnin päiväunet, eikä kuulemma ollut pitkään peräämme haikaillut. Uudet lelut ja vieraammat nurkat herättivät mielenkiinnon pian oven sulkeuduttua perässämme. Iltapäivän ero taisikin olla kovempi pala minulle kuin pikku-ukolle.