Oikeastaan paloin halusta (ja suuttumuksesta) kirjoittaa tästä asiasta jo kuukasi takaperin. Mutta enhän mä voinut, koska raskaus oli vielä niin alussa, enkä uskaltanut puhua siitä vielä ääneen.

Kävimme Pikkukakkosen ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä 8.7. Kaikki tuntui menevän oikein mallikkaasti. Mittailimme painon, hemoglobiinit, glukoosit ja proteiinit, kävimme läpi edellisen raskauden ja synnytyksen pääpiirteet, juttelimme niitä näitä toiveista, odotuksista ja ihan käytännön asioistakin. Terveydenhoitaja vaikutti mukavalta, ja uskokaa tai älkää, oli minulle vielä toistaiseksi uusi ja tuntematon. Sitten terveydenhoitaja kysyi, että koska lopetin esikoisen imetyksen. Miten niin lopetin? Ai enkö ole lopettanut vai? Koska aikoisin lopettaa? Kerroin, että suunnitelmissani oli imettää ainakin vuoden ikään asti, sitten totuttaa vähitellen lehmän maitoon ja sitten vasta vierottaa. No hyvä sentään, olinhan taas raskaana! Ja sen enempää aikatauluajatuksistani kysymättä tämä terveydenhoitaja merkitsi äitisyneuvolakorttiini, että esikoisen imetys oli lopetettu 12kk iässä. Hän antoi minulle siis ruhtinaalliset 15 päivää aikaa hoitaa lapseni vierotus.

Ja voi luoja, että kihisin raivosta merkinnän huomattuani. Terveydenhoitajan onneksi huomasin sen vasta vastaanoton ulkopuolella. Kukaan eikä mikään ulkopuolinen taho aseta minulle ja lapselleni aikarajoja imetyksen suhteen! Sen teemme me lapseni kanssa yhdessä, meille sopivaan tahtiin. Mitenkään ei tämä terveydenhoitaja perustellut kantaansa. Olen kyllä lukenut monenlaisia urbaaneja legendoja raskaudenaikaista imetysta vastaan, ja sen lisäksi etsinyt asiasta oikeaa tietoa muunmuassa Imetyksen tuki ry:n kautta. Minulla ei tietysti ollut aikomustakaan noudattaa kyseisen terveydenhoitajan määräystä - imetänhän edelleen. Mutta ajattelin nostaa kissan pöydälle Pihvin omassa yksivuotisneuvolassa.

Yksivuotisneuvolaan pääsimme viime tiistaina. Tällä kertaa meidät otti vastaan meidän vakituinen sijainen. Kun tärkeimmät, Pihvin seurantaan liittyvät asiat oli käsitelty, otin aiheen esille. Miksi neuvola ohjeistaa äitejä lopettamaan imetyksen raskausaikana? Miksi äitiysneuvolakorttiini oli merkitty, että olin lopettanut esikoiseni imetyksen 12 päivää aiemmin kysymättä asiaa minulta? Sijaistava omahoitajamme jäi haavi auki. Kerroin ensimmäisestä äitysneuvolakäynnistä ja suunnitelmastani vierottaa Pihvi rinnasta kuukausien, ei päivien aikana. Kerroin, etten ehkä kokenut tandemimettämistä omana juttunani, mutta että mielestäni ne muutamat päivittäiset imetyshetket olivat Pihville tärkeitä. Ja että olihan imetyksestä lapselle myös hyötyä. Omahoitajamme pudisteli päätään, ja kertoi ettei kyseessä ollut neuvolan linjaus. Hänen mielestään voisin hyvin imettää niin kauan kuin se mukavalta tuntui, jos kerta maitoa riitti ja poika viihtyi rinnalla. Hän vaikutti lähes yhtä hämmentyneeltä siitä, että äitiysneuvolakorttiini oli kirjattu joku takaraja.

En oikeastaan hakenut terveydenhoitajaltamme imetykseen oikeutta, mutta tietysti saamani reaktio vakuutti päätökseni olleen ihan oikea. Siinä hetkessä tuntui (on tuntunut jo pitkään ja tuntuu edelleen, kaikkien kohta kahden vuoden aikaisten neuvolasekoilujen jälkeen), etten todellakaan kävisi näyttämässä naamaani neuvolassa kuin ne pakolliset vaaditut kerrat. Mukavan sijaisemme työsopimus jatkuu vain enää alkusyksyyn, eikä hän hoida meitä enää seuraavan äitiysneuvolakäynnin jälkeen. Sen jälkeiset neuvolapalvelut ovat taas täysin arpapeliä. Mutta pahimman suuttumuksen laannuttua totesin, että haluan kuitenkin varmistella Pikkukakkosen hyvinvointia.

Oikeastaan nyt päällimäiseksi on jäänyt jo aikaisemminkin päähän pälkähtänyt ajatus siitä miten epätasa-arvoista hoitoa ja ohjeistusta neuvolasta saadaan. Meillä on ollut aika pitkälti suoraan sanottuna aivan paska onneton neuvolataival, enkä ole oikein koskaan, edes raskausaikana ollut innoissani neuvolakäynneistä. Olen saanut monia erilaisia ja jopa toisilleen ristiriitaisia ohjeita, koska omasta äitiysneuvolakortistani ja Pihvin neuvolakortista löytyy yhteensä 15 eri terveydenhoitajan puumerkkiä. Toisaalta esimerkiksi tässä tapauksessa oli onni, että sain konsultoida asiasta kahta eri terveydenhoitajaa. Jollekin antaa ohjeita vain se yksi imetysmyönteisyydellään loistava täti, joka käskee vieroittamaan nyt ja mielummin heti.