Rakenneultran ja todennäköisemmän tyttölupauksen kunniaksi annoin itselleni luvan järjestää äidin ja tyttären ensimmäisen ostosreissun. Kauppoja kierrellessä koin hieman huonoa omaatuntoa siitä, että kädet olivat täynnä vaikka mitä Papulle, mutta Pihville en ostanut mitään. Yritin kyllä vakuutella itselleni, että Pihvillä on vaikka mitä vaatetta ja ennen kuin mitään uutta voi ostaa, täytyisi tehdä hieman inventaariota siitä mitä meillä on. Silti joku pieni osa minussa pelkää, että Papun myötä Pihvi jää jostain paitsi.

Koska lompakko ja sydän eivät suostu kulkemaan ihan käsi kädessä, tuli kotiin kannettua vain pientä ja tyttömäistä. Mikään pienen, vaaleanpunaisen, pitsisen ja röyhelöisen ylin ystävä en ole, eivätkä Disneyn isot muoviprintit juurikaan iske. Tällä kertaa mukaan tarttui tällaista:



Muutama kirpputorihankintakin on tullut tehtyä. Name Itin sulkabodyt ovat oma löytö itse asiassa jo ajalta ennen kuin tiesin kumpi mahassa todennäköisesti möllöttää. Ne ovat hieman tyttömäiset, vaikka se oma olo sinne poikaan päin suuntautuikin. Ostin ne ajatuksella, että kyllä joku viidestä lähipiirini raskaudesta saa tyttölupauksen.