Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki on valmiina Papun tuloon. Vauvan ensisänky on pedattu ja sairaalakassi pakattu. Pihviäkin varten olen kasannut vaatteita ja muita tykötarpeita. Hänet viemme todennäköisesti isosedälleen hoitoon, kun lähdön hetki tulee.

Hätähousuna googlailin vauvan nukkumajärjestelyitä jo heinäkuussa ja päädyin Uinuan sivuille. Rakastuin tuotteeseen ja laitoin samoin tein tilauksen menemään. Tietenkin sovimme, että kehto laitetaan tekoon vasta raskauden loppuaikana joulukuun viimeisillä viikoilla, koska raskaus oli tilausaikana vasta aivan alussa ja mitä vaan olisi vielä voinut tapahtua. Joulukuun lopussa Uinua vihdoin saapui, ja uudenvuodenaattona se asennettiin ja pedattiin.



Sairaalakassin virkaa pääsi toimittamaan tuleva koulureppuni. Uusi ja uskollinen Kånken. Aivan kaikki tavarat eivät Kånkeniin mahtuneet, joten muutamaa tykötarvetta varten piti pakata vielä kangaskassi.


Sairaalakassissa kaikista tärkeimpänä tullee neuvolakortti ja hygieniatarvikkeet. Synnytystaivaltani helpottamaan pakkasin:
- hammasharjan ja -tahnan
- deodorantin
- shampoon ja hoitoaineen
- kasvojen puhdistusaineen
- liivinsuojia
- vanulappuja
- topseja
- kosteusvoidetta
- huulirasvaa
- siteitä
- sheiverin
- hiusharjan
- ponnareita
- rintakumit



Saippuaa löytyi muistaakseni Kättärin suihkutiloista, ja talon puolesta on tarjolla myös siteitä ja rintakumit. Sairaalan "siteet" ovat muistaakseni kuitenkin aikamoisia tuppoja, enkä halua olla niiden varassa enää kotiinlähtötilanteessa. Ja koska Pihviä imetin alusta loppuun rintakumeilla, ajattelin varautua hyvissä ajoin ja ottaa omat mukaan. Toivon kuitenkin, että tällä kertaa selviäisimme kokonaan ilman niitä.

Papun kotiutumista varten olen varannut parikin asukokonaisuutta. Äitini on opettanut, että vaikka muuten hankkisi joka ikisen lastenvaatteen kirpputorilta, niin sairaalasta on oikeus kotiutua ikiomissa vaatteissa. Tätä periaatetta noudattaen puemme Papun todennäköisesti valkoiseen Heman bodyyn, Bobo Chosesin sinisiin lintuhousuihin ja Kappahlin sukkiin, mutta jos oikein tekee mieli pukea todennäköistä tyttöä mekkoon, niin pakkasin mukaan myös Mini Rodinin riikinkukkofrillan ja Lindexin (vai Heman?) sukkahousut. Jos mekko ja sukkikset jäävät nyt käyttämättä, niin niistä on sitten ristiäisvaatteiksi. Päähän vedetään joka tapauksessa Ruskovillan silkkimyssy jo heti synnytyssalissa - niin paljon hyvää olen siitä lukenut.
Mukaan lähtee myös kaksi harsoa, vaikka näitäkin taitaa sairaalalta löytyä lainaan.


Kotiin siirtymistä varten repusta löytyy Mini Rodinin kirppislöytö - ruutukuvioinen toppapuku, sekä äitiyspakkauksen toppahanskat ja -töppöset, kypärämyssy ja Kappahlista ostettu paksumpi myssy.


Itseäni varten olen varannut muutamat järkyttävät mutta ah-niin-mukavat puuvillaiset mummokalsarit (te synnyttäneet tiedätte kyllä miksi). Jos sairaalan verkkoalushousut alkavat ahdistaa, niin riittääpä niistä myös muuhun kuin kotiinlähtöön. Neljä paria sukkia on sitä varten, jos varpaita alkaa paleltamaan, ja yhdet imetysliivit pois lähtiessä omien vaatteiden alle. Päälle vedän trikoopaidan ja ohuet lökärit. Tällä tyylillä parannellaan omia oloja ainakin pari viikkoa, joten hepeneet ja tiukat vaatekappaleet voin viikata vaatehuoneen perälle.


Mukavuussyistä pakkasin myös muutamia itselle tärkeitä tavaroita: Vesipullon, koska sairaalan kupit ovat vaan niin säälittävän pieniä, synnytyssandaalit, jotka äitini toi turvonneisiin jalkoihini ollessani synnyttämässä Pihviä, sekä musiikkia, koska mielestäni minulle tarjottiin viimeksikin mahdollisuutta laittaa levyjä soimaan synnytyssalissa (Club For Five - Ennen tätä hetkeä, Alela Diane - To Be Still ja Brandi Carlile - The Story). Lisäksi nappaan lähtiessä mukaan puhelimen laturin ja kameran tykötarpeineen.


Toivottavasti sairaalassa ei tarvitse viipyä yhtä tai kahta yötä enempää.

Unohdinko jotain oleellista?

Apua - ensi kuussa se vauvamme viimeistään tulee!!!