Kun vuosi sitten saimme viimein lyötyä hääpäivän lukkoon, aloin kuumeisesti miettiä ketkä haluaisin kanssani jakamaan matkaa. Montako kaasoa pitää olla, jottei tehtävästä muodostu liian suurta? Toisaalta montako kaasoa voi olla? Tarvitseeko kaasoja ja bestmaneja olla yhtä monta? Entä jos joku kieltäytyy? Aika huvittavia ja vähäpätöisen tuntuisia juttuja näin jälkikäteen ajatellen, mutta häitään suunnittelevalle morsiammelle isoja asioita. Mieleeni nousi heti kolme nimeä. Kolme naista, jotka toimittavat myös lasteni kummien virkaa. Heillä kaikilla on suuri mekitys elämässäni ja jokaiselle uskoisin tarvittaessa vaikka oman sekä lasten hengen. Jokaisen kanssa meillä on takana useampi vuosi historiaa ja jokainen on minulle omalla tavallaan tärkeä. Mutta mikä vaikutti kunkin valintaan?

Elinaan tutustuin opiskellessani yhteisöpedagogiksi. Hänen hiljaisen ulkokuorensa alta paljastui aimo annos mustaa huumoria ja sarkasmia, jotka ovat myös lähellä minun sydäntä. Löysimme toisemme kunnolla ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä, jolloin teimme yhdessä erään kurssin projektia. Toisena vuotena kuljimme yhdessä koulumatkoja, kun noukin Elinan matkanvarrelta kyytiin. Se vain oli match. Kesällä 2013 istuimme iltaa pussikaljalla ja heitin Elinalle, että jos joskus saisin lapsen, hänestä tulisi lapsen kummi. Loppuvuodesta 2013 taisin laittaa WhatsApp-viestillä, että nyt se kesän ukaasi näyttäisi käyvän toteen.

Halusin Elinan kaasokseni, koska hän on rauhallinen ja pohtiva. Hän ei ryntää eikä säntää ja osaa miettiä asioita useammalta kantilta. Kaasona hän varmasti osaa hillitä impulsiivisuuttani ja on toisaalta varmaan se henkilö, joka saa minut hääpäivän aamuna nauramaan ja jännityksen laukeamaan jollain täysin epäkorrektilla vitsillä. Elina pyrkii löytämään kaikista asioista jotain hyvää ja asettaa sanansa aina kauniisti. Siksi hän on paras kaaso.

Hannan tapasin niin ikään Humakissa opiskellessani. Hän osoittautui rempseäksi tapaukseksi, mutta oli myös se joka piiskasi meitä muita opiskelemaan ja tiesi aina tarkat kellonajat ja päivämäärät jokaiselle tapahtumalle ja deadlinelle. Jos opiskeluista heräsi kenellekään yhtään mitään kysyttävää, oli Hanna se joka tiesi mistä päin Moodlea tai HumakProta tieto löytyi. Hannan kanssa meitä yhdisti tietynlainen pikkutarkkuus. Meistä molemmista löytyi pieni hikipinko, joiden opiskelua ajoi kunnianhimo - kursseilla ei istuttu ykkösten, kakkosten tai oikeastaan edes kolmosten vuoksi. Ja silti kaikesta huolimatta Hanna on ollut se tyyppi, jonka kanssa tuli kierrettyä jokaiset opiskelijabileet.

Hannan halusin kaasokseni juuri koska hän on tarkka. Jos hän ottaa jonkun asian tehtäväkseen, hän sen hoitaa ja hoitaakin sydämellä. Hanna on jo nyt osoittanut erityistä paneutumista kaasonpestiinsä ja löytää meille jatkuvasti esimerkiksi tyyliin sopivia hääsomisteita. Hannalta saa vielä tänäkin päivänä heti vastauksen itseään askarruttaviin asioihin. Hääpäivänä Hanna on todennäköisesti se henkilö, joka kulkee tehtävälistan kanssa ympäriinsä ja vetää rasteja ruutuun sitä mukaan kuin hommat saadaa tehtyä. Siksi hän on paras kaaso.

Heidin kanssa meillä on takana hurjan pitkä historia, lähes elämiemme mittainen. Tutustuimme toisiimme yhteisen leireilyharrastuksen kautta. Lapsina emme olleet ylimpiä ystäviä ja vielä teini-ikäisenäkin taisimme olla ihastuneita samaan hymykuoppaiseen ja sinisilmäiseen sydäntensärkijään. Sitten yhtenä kesänä ehkä noin kuusitoistavuotiaina löysimmekin yhteisen sävelen Sanamania -lautapelin äärellä. Vuosien varrella meille on kertynyt mieletön kasa inside-juttuja, minkä takia olemme lähes lyömätön parivaljakko Aliaksessa.

Halusin Heidin kaasokseni, koska hän on rehellinen. Hän ei kainostele sanoa, jos joku idea kuulostaa minun päässäni paremmalta kuin mitä se oikeasti on. Siitäkään huolimatta Heidi ei lyttää, vaan esittää aina vaihtoehdon vision toteuttamiseen. Heidi oli mukanani silloin kun päädyin ostamaan hääpukuni, ja vaikka itse vielä hieman emmin saisinko vedettyä ihanan pukuni lookin hääpäivänäni uskottavasti, vannoi Heidi sen olevan nappivalinta. Tiedän, että voin luottaa siihen sanaan. Kaasona Heidi on se, joka huolehtii siitä, ettei huulipuna ole väärän väristä tai pitkin poskia, tai ettei puvun helma ole jäänyt vessassa käynnin yhteydessä alkkareiden sisään. Siksi hän on paras kaaso.

Kun valitsin kaasojani, valitsin sellaisia ihmisiä joilla on ollut suuri vaikutus elämääni. Sellaisia ihmisiä joita ilman en hääpäivänäni selviäisi. Sellaisia ihmisiä jotka taatusti pitävät minut järjissäni kasvavan häästressin keskellä ja jotka varmasti tekevät näiden juhlien järjestämisestä hauskaa ja ikimuistoista. Olen todella onnekas, että elämästäni löytyy jopa kolme tällaista huipputyyppiä.

Tällaisella yllätyksellä pyysin kaasoni viime keväänä. Pikkupaketista löytyi vielä käsintehtyjä konvehteja. Kuvan kopioin Heidin Instagramista.