Millainen on opiskelijaäidin arkiviikko? Mitä kaikkea päivään mahtuu? Tätä minulta joskus kysyttiin ja nyt vihdoin pääsin vastaamaan kysymykseen. Pidin pari viikkoa sitten päiväkirjaa seitsemän päivän ajan. Viikko kuvaa aika hyvin viime elokuun jälkeen alkanutta perusarkea, joskaan syntymäpäiväjuhlien valmistelu tai yövieraat eivät ole ihan joka viikkoinen juttu.


Maanantai 13.3.2017

6.05 Papu herää. Annan maitoa. Tyttö vaikuttaa kiukkuiselta ja kipeältä. Samperin flunssa!
6.20 Nousen suihkuun ja aamupesuille.
6.40 Alan valmistautua lähtöön. Pihviä ei huvittaisi herätä tai mennä päiväkotiin. Rutistan jäbää oikein lujasti. Hali auttaa aina!
7.00 Lähden suunnistamaan bussipysäkille. Ulkona on harmaata ja kalseaa, mutta asfaltti näkyy ja hiekka rahisee kengänpohjissa - Kevät. Bussi kurvaa pysäkille juuri sopivasti.
7.20 Käyn vielä ostamassa eväitä aseman S-Marketista ennen junan lähtöä. Pähkinöitä ja kuivattuja marjoja. Isoista pusseista riittää iloa moneen välipalaan.
8.10 Olen koululla. Painun vaihtamaan vaatteet laboraatiota varten ja sitten kiirehdin ostamaan kahvin ennen tunnin alkua. Opettelen kipupumpun käyttöä ja kokeilen kanyloida mukavaa terveydenhoitajaryhmän opiskelijaa. Ei verimerkkejä, hitto! Mutta rutkasti enemmän itsevarmuutta kuin oman ryhmän kanylointikerralla. Opettaja vakuuttaa, että kyseessä on taitolaji, jossa kokenutkin hoitaja joskus mokaa. Harjoitusta, harjoitusta. Kyllä se siitä!
11.30 Käyn lounaalla. Nuudelia ja soijawokkia, tai jotain sen tapaista. Ruoka ei ihan vakuuta, siinä on liikaa soijakastiketta tai jotain muuta mikä tekee siitä suolaista. Kesäkurpitsa, yksi inhokkikasviksistani, on nahistunut aivan suolakurkun näköiseksi.
12.00 Alan taas opiskella. Muutama rästiin jäänyt tehtävä ja kaksi verkkokurssia. EKG-kurssi tuntuu heprealta, mutta se menee läpi, joten kyllä varmaan opin jotain. Pistän ylös asioita, jotta muistan kysyä seuraavalla laboraatiotunnilla.
13.30 Kyselen Papun vointia tekstiviestillä. Räkäisyydestä huolimatta pyyhkii kuulemma hyvin ja takana on puolentoista tunnin päiväunet.
15.50 Pistän pillit pussiin ja käyn vaihtamassa omat vaatteet päälle. Labra-asun pakkaan pesua varten, toivottavasti ehdin pestä ja kuivata sen huomiseksi.
16.15 Istahdan koulun kahvilaan kahvikupin ja omenan ääreen ja rustaan muistiinpanoja tähän postaukseen.
17.00 Siirryn yläkertaan Uudenmaan kätilöopiskelijoiden kevätkokoukseen.
18.20 Kokous jatkuu, mutta minä pyyhällän bussipysäkille. Kotia kohti.
19.00 Mies ja lapset kurvaavat pörisevällä autolla hakemaan minua asemalta. Pakoputki on rikki, huomenna se onneksi korjataan. Pihvi on iloinen, sillä hän on tullut hakemaan äitiä raketilla. Papua jo väsyttää.
19.15 Lapset syövät iltapalaa, minä iltaruokaa. Meinaan kuolla nälkään. Jauhelihakastike ja perunat eivät koskaan ole maistuneet yhtä hyviltä. Possun ulkofile huutelee jääkaapissa, se pitää valmistaa vielä tänään.
19.40 Menen nukuttamaan Papua. Halaillaan tytön kanssa hetki ja sitten laitan hänet pinnasänkyyn. "Pää tyynyyn". Tyttö ottaa leveän x-asennon vatsallaan ja peukalo hakeutuu suuhun. Painan käden selälle ja silittelen poskea. Laulan muutaman laulun ja sitten vaan silittelen. Aikaa kuluu ja Papu nukahtaa.
20.20 Huikkaan miehelle meneväni suihkuun. Sovimme, että hän alkaa kuoria kasviksia, jahka on silitellyt Pihviä aikansa. Päivä on ollut pitkä ja suihkussa kuluu hyvä tovi ja paljon lämmintä vettä. Ei kauhean ekologista.
20.40 Yökkärit päälle ja ruoanlaittoon. Paistan possun ja lisään joukkoon sipulia ja porkkanaa. Vähän vettä ja mausteita ja uuniin. Minulla oli ajatuksena mennä aikaisin nukkumaan, mutta ruoka viipyy uunissa ainakin pari tuntia.
21.10 Avaan vielä tietokoneen ja viilaan muutamaa koulutehtävää. Lopulta laitan ne sähköpostitse menemään. Päivä alkaa tuntua kropassa. Uunista leijailee ihana tuoksu.
22.00 Avaamme telkkarin: The Walking Dead. Uni painaa silmissä ja mies melkein nuokkuu vieressä. Tämä on silti pakko katsoa.
00.00 Tänään tosiaan ajoissa nukkumaan... Pää ei ehdi tyynylle asti, kun olen jo unessa.



Tiistai 14.3.2017

6.10 Herätyskello soi. Torkutan, koska väsyttää aivan tajuttomasti. Papu heräsi yöllä ehkä neljästi ja tuli viereen hieman kolmen jälkeen.
6.30 Neiti havahtuu syömään juuri kun olin livahtamassa pukemaan.
6.45 Pääsen pesulle. Otan riskin ja päätän meikata, vaikka aamu onkin venynyt myöhäiseksi. Papu alkaa heräillä. Harmi. Tänään on muulla perheellä vapaapäivä.
7.15 Juoksen bussiin. Bussissa tajuan, että labravaatteet jäivät kotiin. Naama kuosissa, mutta varastettu hetki kostautuu kiireenä ja unohduksena. Katson kelloa ja totean, etten enää ehdi hakea niitä. Lietson paniikkia luokkamme Whatsapp-ryhmässä, mutta saan sieltä myös apua ja vinkin mistä vaatteita saa lainattua.
7.55 Koputtelen hetken välinehuoltajan ovea ja koitan soittaa. Ei vastausta. Vaatteet jää saamatta, mutta onneksi törmään käytävällä opettajaan ja ongelma saadaan hoidettua.
8.30 Simulaatiotunti alkaa. Katsomme ja analysoimme kameran kautta, kun pienryhmä toimii "hoitotilanteessa" toisessa luokassa.
11.15 Kotiin! Koska päivä oli lyhyt ja bussi on juuri mennyt, päätän kävellä Keskuspuiston läpi. Viima käy sormiin ja poskiin. 23 minuuttia myöhemmin löydän itseni Pasilan asemalta odottamassa junaa.
12.10 Olen kotona. Lapset ovat kuulemma syöneet hyvin ja Papu on nukkunut aamupäiväpainotteiset päiväunet. Syön itse lounaan ja touhuan lasten kanssa. Pihvi haluaa lähteä ulos ja alamme suunnitella leikkipuistoreissua iltapäivälle.
14.00 Papu osoittaa väsymisen merkkejä ja menee nukkumaan. Leikimme hetken Pihvin kanssa Duploilla ja sovimme, että mies ottaa pojan mukaan autokorjaamolle ja että he käyvät potkupyöräilemässä odotellessa.
15.45 Papu herää melkein heti ulko-oven sulkeuduttua. Harmi. Olisi ollut kiva lähteä yhdessä ulos. Heräilemme rauhassa, nautimme välipalaa ja leikimme olohuoneessa.
16.15 Huomaan, että huomisen aamupäivän tunnit on peruttu. Pieni panikointi ja loppuviikon kalenterin järjestelyä, mutta lopulta kaikki on taas kunnossa. Soitan äidilleni ja järjestelen huomista lastenhoitoa. Samalla sovimme Papun tulevien syntymäpäivien tarjoilusta ja tajuan, että täydentyneeseen loppuviikkoon täytyy vielä mahtua leipomista, siivoamista ja muita juhlavalmisteluita.
17.30 Mies ja Pihvi palaavat ulkoilureissultaan. Pihvi oli nukahtanut autoon ja mies kantaa hänet hetkeksi sänkyyn. Muut syömme sillä aikaa päivällistä. Papulle maistuu liha ja porkkanat, makarooni lentää suun kautta lattialle.
18.30 Herättelemme Pihviä. Poikaa vähän ymmärrettävästi kiukuttaa. Ei väsytä, ei ole nälkä, ei ole kuulemma edes paha mieli. Äiti pois! Lopulta Pihvi virkistyy ja ilta jatkuu.
19.30 Iltapala-aika. Mietin tulevan viikon ruokia ja kirjaan ylös kauppalistaa. Vaihdan vaatteet ja pakkaan futiskamat. Hoidamme lasten iltatoimia ja Papu menee nukkumaan.
20.30 Autolla treeneihin. Pakoputki ei enää pärise ja ajaessa ei tarvitse hävetä.
22.15 Vihdoin kotona. Pikainen suihku ja kevyttä iltapalaa. Päiväunet siirsivät yöunta. Huomenna on löysä päivä ja tekisi mieli katsoa jotain elokuvaa, mutta Papu on ottanut tavakseen herätä kuuden ja puoli seiskan välillä. Jämähdän kuitenkin kouluhommien ääreen.
00.30 Sängyssä. Ilta venyi sittenkin.



Keskiviikko 15.3.2017

06.50 Papu herää. Parisenkymmentä minuuttia aiemmin herännyt mies ottaa tytön ja vaihtaa vaipat ja päivävaatteet. Minä loikoilen vielä sängyssä.
07.30 Alan valmistaa aamupalaa. Hunajameloni uppoaa neidille, mutta puurosta hän kieltäytyy sinnikkäästi.
08.30 Äiti tulee hakemaan Papua ulos. Juttelemme hetken aikaa, kunnes he lähtevät vaunuilemaan kauniiseen kevätsäähän ja minä sukellan robottiavusteisen laparoskooppisen prostatektomian pariin ja luen lääkehoidon tenttiin.
13.00 Alan tehdä lähtöä. Ensin haen Papun ja sitten suuntaamme kätilötyön opetuksen yhteiseen palautetilaisuuteen Meilahteen. Papun syntymäpäiville tulee taas yksi peruutus. Harmi.
14.20 Olemme perillä. Papua ei huvita leikkiä leluilla tai syödä ruokaa. Käveleksimme auditoriossa ympäri, kunnes neidillä menee hermot. Poistumme paikalta rauhoittumaan. Hetken kuluttua tulemme takaisin ja luokkakaverini jaksaakin vähän viihdyttää tyttöä (kiitos siitä <3). Toinen hepuli ja päätän että on aika poistua paikalta.
15.15 Puen ulkovaatteet Papulle ja kuulen, että läsnäolomme auditoriossa oli herättänyt närää muutaman muun opiskelijan kesken. Minua hieman harmittaa, koska ainakin yritin ottaa muita huomioon poistumalla kahteen otteeseen. Heitämme heipat luokkakavereilleni ja lähdemme kävelemään kohti Pasilan asemaa. Keskuspuisto on oikeastaan aika kaunis ja rauhallinen. Ajatella, että sellainen on keskellä Helsinkiä.
16.40 Olemme miehen työpaikalla. Pakkaamme vaunut autoon ja lähdemme hakemaan Pihviä päiväkodista.
17.05 Lähdemme päiväkodilta kauppaan. Pihvi haluaa autokärryt. Kaupassa ei kuitenkaan huvita, joten mies lähtee lasten kanssa ulos odottelemaan ja minä hoidan ostokset. Muistan, että serkkuni oli tulossa huomenna yöksi. Ilmoitan muuttuneista aikatauluista huomisen osalta.
18.15 Olemme kotona ja lapset pöydässä. Papu syö suht reippaasti, Pihville ei maistu. Minä alan kokkaamaan iltaruokaa meille vanhemmille. Siitä riittää onneksi myös huomiselle.
20.30 Iltapalat on syöty ja Papu menee unille. Pihvi leikkii vielä hetken ja menee sitten hänkin yöunille. Minä ja mies pääsemme vihdoin syömään.
21.00 Katsomme elokuvaa. Minun pitäisi oikeastaan jatkaa tenttiin lukemista, mutta päivä on ollut pitkä eikä ahkeroiminen juurikaan huvita. Muutama Papun synttäriperuutuksista perutaan. Teen tuorepuuron eväsrasiaan ja kuorin mukaan verigreipin aamuksi.
23:10 Vihdoin nukkumaan - melkein ajoissa. Huomenna on edessä pitkä päivä.



Torstai 16.3.3017

06.10 Herätyskello soi. Papu vielä nukkuu. Yö oli ollut uskomattoman hyvä. Papu heräsi ensimmäisen kerran vasta puoli viiden jälkeen ja nukahti maidolla viereen. Olo on aivan eri tavalla virkeä ja aamutoimet sujuvat kuin leikiten.
07.15 Hyppään bussiin. Tällä kertaa mukana on kaikki tarvittava. Mikä mahtava päivä - aurinkokin paistaa!
08.10 Olen määränpäässäni Mannerheimintiellä. Huitaisen tuorepuuron naamaani. Päivä alkaa leikkurissa laitteisiin tutustuen ja intuboiden. Näytän oikein pätevältä valehoitajalta leikkausmyssy päässäni. Ja onnistun myös intuboimaan ilman että potilaan hampaat katkeavat. Vitsailen vaihtavani alaa anestesialääkäriksi.
11.15 Lähden kiirehtimään Tukholmankadulle. Koska matka on lyhyt ja ilma hieno, päätän kuitenkin kävellä. Koska laboraatiot jatkuvat iltapäivällä, en vaihda vaatteita.
11.45 Olen perillä. Ehdin syömään ennen seuraavan tunnin alkua. Istahadan ikkunapöytään itsekseni ja uppoudun hetkeksi omiin ajatuksiini.
12.20 Havahdun siihen, että minun pitäisi jo kiirehtiä. Astioiden palautus ja ottamaan EKG:tä. Ensin teoria, joka menee kyllä täysin yli minun ymmärrykseni. Miten asia tuntuu niin vaikealta? Lopulta pääsemme testaamaan laitteita pienryhmissä. Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi potilaaksi. Minulla todetaan ylimääräisiä lyöntejä ja epäsäännöllinen sinusrytmi. Pitääkö olla huolissaan?
15.00 Olemme valmiita ja opetus loppuu. Päätän kävellä Pasilaan ja hakea Pihvin päiväkodista, kun kerta pääsimme ajoissa. Kävelen lopulta vielä loppumatkankin ja koukkaan hakemaan äitini luota Papun rattaat, jos Pihvi ei jaksaisikaan kävellä.
16.30 Olen päiväkodilla. Minua vastassa on iloinen Pihvi, joka lähdön hetkellä heittäytyy kuralätäkköön. Kivat autoleikit jäävät kavereiden kanssa kesken.
17.00 Olemme mummulassa. Pitkä päivä näkyy lapsista. Kiukku kuitenkin muuttuu uteliaisuudeksi, kun Briteistä käymään tullut serkkuni saapuu paikalle. Myös mies tulee töistä äitini luo. Syömme päivällisen ja juomme kahvit, jonka jälkeen lapset lähtevät asettumaan iltaa varten ja minä kauppaan ostamaan kakkutarvikkeita viikonlopulle. Serkkuni tulee meille yöksi ja aikoo jatkaa seuraavana aamuna kotiin Iisalmeen.
19.00 Autamme lapset kotiin ja iltatoimille, jonka jälkeen lähden serkkuni kanssa Jumboon. Pyörähdämme Stokkalla hänen asioillaan ja sitten menemme Prismaan. Pienen etsimisen jälkeen kakkutarvikkeet löytyvät. Minua jo hermostuttaa leipominen. Näissä epäonnen synttäreissä ei sekään voi mennä putkeen.
21.00 Olemme kotona, jossa on rauha maassa. Pihvin huoneesta kuuluu vielä vaimeaa kolinaa (pikkuautoja sägyssä), mutta Papu jo nukkuu. Teen meille iltapalaksi lämpimiä voileipiä, ihanan retroa! Toisiin tulee perinteisesti kinkkua, tomaattia ja emmentaalia vaalealle leipäpohjalle, mutta teen myös rukiisia kasvisversioita, johon laitan tomaattia, avokadoa, sipulia, valkosipulia ja grillijuustoa. Katsomme leffaa (Inferno), jonka aikana itse kukin hieman pilkkii.
00.10 Nukkumaan. Tai minä avaan vielä muutamat luentodiat ja käyn seuraavan viikon koealuetta läpi. Kello on ehkä puoli kaksi, kun lopulta lopetan.






Perjantai 17.3.2017

06.10 Oh the horror! Torkutan herätyskelloa. Papu heräsi viime yönä useamman kerran ja valvoi yhdellä kerralla yli kaksi tuntia putkeen, oli itkuinen eikä asettunut mihinkään. Silmäpussit lepäävät tyynyllä vieressäni. Ei auta kuin nousta. Pahoittelen viime yön pirstaleisuutta serkulleni. Ei meillä normaalisti ole ihan näin kamalaa.
07.15 Hyppään bussiin. Aivot lyövät aivan tyhjää. Olen lupautunut menemään keväällä aloittaneiden kätilö- ja terveydenhoitajaryhmien harkkainfoon kertomaan vanhustyön harjoittelusta. On vaikeaa pitää itsensä skarppina ja muistaa minne on menossa.
08.15 Löydän itseni oikeasta osoitteesta Bulevardilta - kuin ihmeen kaupalla. Haen ison kupin kahvia. Tuntuu tosi hankalalta löytää sanoja ja muodostaa järkeviä lauseita. Kuutisenkymmentä silmäparia tuijottaa. Onneksi meitä on kaksi.
09.30 Vertaistutorointi on ohi ja lähdemme yhdessä omalle luennolle. Salakuljetan kahvikupin bussiin. Pohjaliru on jo kylmää ja täysin juomakelvotonta, mutta matkan varrelle ei osunut roskiksia. Aamun tunneista pitää muistaa palauttaa yksi tehtävä. Seuraavana aiheena olisi gastroenterologinen potilas. Yritän hiljaa mielessäni tavata sanaa. En osaa. Väsymys painaa.
11.45 Lounas! Tomaattikeitto on hyvää ja piristää vähäsen.
12.30 Aiheena on verensiirrot. Meinaan nukahtaa tietokoneen ääreen. Sitten skarppaan ja alan tehdä muistiinpanoja. Lopuksi suoritamme verkkokurssin, jota teen pitkään ja hartaudella. Se menee läpi, mutta huomaan olevani viimeinen luokassa.
14.15 Kotia kohti. Päivä on ollut lyhyt, mutta kuitenkin kovin pitkä. Aurinko paistaa ja päätän kävellä junalle.
14.55 Nousen pois junasta ja huomaan, että bussiterminaalin puolelta lähtee sopivasti bussi Pihvin päiväkodille. Keksin, että haen hänet bussilla, sillä jäbä RA-KAS-TAA bussilla matkustamista.
15.15 Bussilla matkustaminen saa riemuisan kannatuksen päiväkodilla. Pihvi ei ole koskaan lähtenyt matkaan näin nopeasti. Bussipysäkillä tuskaisesti odotellaan, että koska se bussi oikein tulee. Teemme pienen lenkin ja jäämme lopulta pois mummulan kohdalla. Hetken aikaa leikimme mummulan pihalla.
16.30 Syömme pientä välipalaa. Minä juon kahvia. Papu on syönyt huonosti ja nukahti todella aikaisin aamupäivällä. Ei ihme. Viiden maissa mies tulee meitä hakemaan. Juomme vielä kahvit ja sitte lähdemme kotiin syömään päivällistä ja laittamaan huomisia syntymäpäiväjuhlia.
17.30 Papu valitteli väsymystään ja meni vielä pikaisille päiväunille. Mies ja Pihvi syövät päivällistä. Minä vajoan koomankaltaiseen tilaan sohvalla. Pitäisi imuroida, pestä lattiat ja pyyhkiä pölyt sekä leipoa se kakku.
18.20 Papu vihdoin herää. Mies imuroi, minä leikin lasten kanssa sen hetken. Sitten meinaan aloittaa leipomisen. Huomaan ettei minulla olekaan kuin yksi irtopohjavuoka. Myös leivinpaperi on loppu. Mies käy lainaamassa vuoan äidiltäni ja juoksee kaupasta toiseen leivinpaperia etsien. Papu syö ja me aloittelemme iltatoimia.
19.30 Pientä iltapalaa ja lasten nukutus. Sitten hyökkään kakun kimppuun. Smoothien koostumus näyttää kovin nestemäiseltä. Ohjeen mukaan 12 liivatelehteä riittää puolitoistakertaiseen kakkuuni, mutta kahden litran nestemäärällä minua epäilyttää. Liivatepaketin mukaan pitäisi laittaa runsaasti enemmän. Pistän riidan puoliksi ja toivon parasta.
22.30 Kaksi kakkua on jääkaapissa. Sitten keittiön siivous ja tarjoilupöydän kattaus.
23.45 Iltapesut ja nukkumaan. Unta ei tarvitse kauaa odotella.





Lauantai 18.3.2017 

08.10 Papu herää. Mitä kummaa? Pihvi vetelee vielä hirsiä. Juomme aamukahvit ja suunnittelemme päivän kulkua. Lattianpesu jäi tälle päivälle, muuten olo tuntuu aika stressittömältä. Suihkussa saa käydä ajan kanssa.
10.00 Suuntaamme lastentarvikeliikkeeseen ja käymme ostamassa Papulle istuimen kaukalon tilalle, sillä kaukalo lähtee Papun kummitädin matkaan. Katselen I-Size standardeja ja totean, että jo alkoi olla aikakin. Samalla reissulla poikkean nopeasti Jumbossa ostamassa kukkia ja syntymäpäiväkortin.
11.35 Olemme takaisin kotona. Mies ja lapset leikkivät ja minä pesen lattioita. Papu menee päiväunille ja Pihvi katsoo hetken aikaa "Jääkuvaa" eli Frozenia. Teen lounaaksi kalakeittoa.
13.00 Syömme lounasta ja ensimmäinen vieras tulee. Juhlat alkavat kahdelta, mutta Papun kummitäti tulee pitkän matkan takaa. Käsken istumaan ja ottamaan mukavaa asentoa, ja jatkan sillä aikaa valmisteluita. Pian perässä tulee äitini ja kummitätini. Äiti tuo mukanaan osan tarjottavista.
14.00 Bileet alkaa ja vieraita valuu sisään tasaista tahtia. Osa vieraista on myös muistanut miestä, jolla on sama syntymäpäivä kuin Papulla. Olo on kummallisen rento. Ehdin nauttia kakusta ja kahvista sekä seurustella vieraiden kanssa, mitä en ole koskaan ennen juhlissa ehtinyt tehdä. Tosin samalla harmittaa, että tällä kertaa tuli mentyä sieltä missä aita on matalin. Minun oli tarkoitus tehdä kaikki tarjottava niin että ne sopisi niin aikuisen kuin taaperonkin suuhun, mutta aiemmat peruutukset söivät motivaatiota ja täysi viikko aikaa.
16.00 Availemme lahjoja. Jonkin verran vaatteita, kaulakoru, säästöpossu, itse tehty nukke, palapeli, kirjoja ja rahaa. Papun mielestä kivointa on lahjapaperit. Ne maistuu!
18.00 Heitän viimeiset vieraat ulos. No ei sentään, juna-asemalle. Heitän juna-asemalle. Tarjottavaa jäi yli vaikka kuinka, kakkua meni vain puolikas. Yritämme sovitella kaikille paikkaa jääkaappiin. Minä teen samalla lähtöä ulos ystävien kanssa. Iltaa olen odottanut koko viikon.
18.30 Iltameno peruuntuu. Harmittaa. Äitiystävien kanssa on niin hankalaa saada aikatauluja sopimaan yhteen. Tutkailemme lasten kanssa Papun lahjoja. Myös Pihvi sai yhden paketin, josta paljastui pikkuauto. Hän on punaisesta Ferraristaan kovin innoissaan.
19.00 Lapset syövät iltapalaa ja aloitamme iltatoimet. Juhlat ja vieraat ovat ottaneet veronsa myös lapsista ja kumpikin nukahtaa lopulta hyvin nopeasti.
20.30 Alan haaveilla salaattibaarin salaatista. Kalakeittoa lukuunottamatta on tullut syötyä todella huonosti koko päivän. Kakku ja pikkusuolaiset eivät ole ruokaa.
21.30 Salaattia ja Supernaturalia. Sen jälkeen selaan läpi tenttialuetta ja teen ensi viikolle lukusuunnitelmaa. Tyhjät hetket pitää käyttää hyvin! Lopuksi opiskelen vielä farmakologiaa.
00.30 Pää tyynyssä. Pohdin vielä kouluasioita. Olenko tehnyt kaikki palautettavat tehtävät? Onko tenttialueessa vielä jotain mitä erityisesti pitäisi käydä läpi? Tekisi mieli nousta tarkistamaan, mutta en uskalla. Papun uni on levotonta ja sillon hän yleensä herää pienimpäänkin rasahdukseen.



Sunnuntai 19.3.2017 

07.30 Papu herää. Tänään on minun vuoroni nukkua pitkään. Annan neidille aamumaidot ja käännän kylkeä.
09.00 Herään. Venyttelen aikani sängyssä ja otan rennosti. Lasten äänet kuuluu olohuoneesta. Ulkona näyttää pilviseltä.
10.00 Juomme aamukahvia ja suunnittelemme päivää. Lapset tarvitsevat Kuomia kevyemmät kengät. Päätämme suunnata Reimalle ja sitten ulos puistoon.
12.00 Lounasta napaan. Reimalta tarttui mukaan Patterit. Pihvi sai itse valita omat kenkänsä, ne ovat vihreät.
13.10 Teemme lähtöä ulos. Pihvi on koko talven puhunut pyöräilystä ja on taas kiva, kun Pukyn saa vihdoin kaivaa varastosta esiin. Papu istuu rattaissa ja Pihvi potkuttelee menemään. Leikkipuistossa Pihvi haluaa hiekkalaatikolle kaivamaan. Lumi ja jää onkin kivasti sulanut puistosta, joka kuukausi sitten muistutti jääkiekkokaukaloa. Papu keinuu, mutta jossain vaiheessa alkaa vähän väsyttää. Uni ei kuitenkaan tule rattaissa, puistossa on niin paljon mielenkiintoista nähtävää.
16.00 Ulkoilut on ulkoiltu. Käymme kaupasta hakemassa vähän päivällistarpeita ja kävelemme sitten kotiin.
16:40 Teen ruokaa. Papu on pikaisilla päiväunille. Ihmettelen ääneen miten kahdet päiväunet ovat tulleet pitkän tauon jälkeen takaisin kuvioon. Pihvi ja mies pelailevat pelejä.
17.30 Syömme päivällistä. Illalla on edessä myös pyykin pesua. Ruokailun jälkeen alan tehdä lähtöä futistreeneihin ja tajuan samalla, että unohdimme Pihvin jalkapalloharkat.
18:25 Huomaan olevani pian myöhässä. Uusi treenikenttä on aivan kotimme vieressä, mutta kun matka on lyhyt, sitä myöhästyy varmasti. Perillä muut jo lämmittelevät. Treeni on aika tiukkatahtinen ja sisältää paljon minulle uusia juttuja. Hiki pysyy pinnassa koko puolitoistatuntisen ajan.
20.00 Kotiin ja suihkuun. Iltatoimet ovat hyvällä mallilla. Pesen Pihvin hampaat ja vaihdamme yökkärit. Luemme satua pienestä sinisestä autosta. Se on ollutkin lempparisatu kirjan ostamisen jälkeen ja osaan sen jo varmaan ulkoa. Niin osaa Pihvikin. Sitten hetken silittelen ja laulelen pojalle ja lopulta toivotan hyvät yöt.
21.00 Hieman parisuhdeaikaa sohvannurkassa. Telkkaria, iltapalaa ja jutustelua.
22.20 Mies rupeaa nukkumaan, minä palaan vielä hetkeksi tenttialueen pariin. Aamulla on taas aikainen herätys, joten tämä varmasti kostautuu. Silti - viikko on ollut aika toiminnallinen. Pitkiä päiviä pulpetissa, synttärisuunnitelmia ja vieraita. Toisinaan näille jutuille on varattava myös tunteja yöllä, niin myös perhe, parisuhde ja oma hyvinvointi saa osansa.