Tiedättekö sen tunteen, kun päivän hommat on hoidettu ja vihdoin pääset kuntosalille? Sen innokkaan odotuksen, kun pääset pian hikoilemaan crosstrainerilla ja treenaamaan jalkaprässillä piukempia pakaroita? Minä en. Kuntosali ei ole tuntunut omalta jutulta koskaan. Ostin ensimmäisen kuntosalijäsenyyden 15-vuotiaana yhdessä erään ystäväni kanssa. Sain käteeni hienon pt:n tekemän henkilökohtaisen ohjelman, joka oli jokaista toistoa myöten samanlainen kuin ystävälläni, vaikka meillä oli aivan erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Liittymishintaan kuului myös toinen pt-tapaaminen, jossa oli tarkoitus seurata edistymistä ja päivittää ohjelmaa. Ja kappas vaan, ohjelmamme päivittyivät taas identtisesti. Lopulta päädyin maksamaan kuukausijäsenyydestä vuoden määräaikaisuuden ajan, vaikken salikorttiani juuri hyödyntänytkään. Kyllä 15-vuotias olisi varmaan keksinyt rahalle muutakin käyttöä.

Opettiko salikokemukseni minulle jotain? Ei oikeastaan. Höynähdin nimittäin saman salin huipputarjoukseen muutamaa vuotta myöhemmin erään toisen tuttavan kehotuksesta. Kävimme yhdessä ryhmäliikuntatunneilla pyllistelemässä kuin koirat, ja sillä kuulemma tervehdittiin aurinkoa, kuuta tai jotain muuta taivaankappaletta. Yritin pitää lisäksi tiukasti kiinni edes kahdesta kuntosalitreenikerrasta viikossa, mutta kesää kohden sekin hiipui. Tuntui tyhmältä hölkätä juoksumatolla huonosti ilmastoidulla kuntosallilla, kun olisi voinut hölkätä vaikka pururadalla. Ei sillä, että olisin kesäiltojani viettänyt sielläkään. Lopputuloksena päädyin taas maksamaan salimaksua turhasta. 

Kahden hairahduksen jälkeen tulin viisaammaksi ja jätin kuntosalijäsenyydet oman elämänsä Jutta Gustafsbergeille. Jossain vaiheessa opiskelin ja tein töitä niin paljon, ettei kuntosalikäynneille olisi oikeasti ollut aikaakan. Sitten tulin raskaaksi ja kerrytin jokusen raskauskilon, joita aloinkin pudottaa kenenkäs muun kuin Jutta Gustafsbergin dieeteillä. Suomeksi se tarkoitti protskua ja punttia, joten jostain kumman syystä löysin itseni taas kuntosalilta - tällä kertaa kuitenkin ilman sitoutumista ja jäsenmaksuja. Välissä pullautin toisen vauvan ja senkin jälkeen olen käynyt heittämässä muutamat hyvin satunnaiset hikitreenit, mutta en silti voi sanoa, että salista olisi jotenkin muodostunut minun juttuni. 

Kun kesälomareissu lasten isovanhempien luo koitti, pakkasin jossain kummallisessa mielenhäiriössä treenikamat matkaan. Suuntasimme miehen kanssa Joensuun Easyfitille, joka olikin meille jo tuttu ennestään. Ja kun sen toisen puoliskon on ihan ehdottoman pakko päästä nostamaan puntteja vähintään kolme kertaa viikossa, on sitä tullut itsekin raahauduttua mukaan, vaikkakin vähän väkisin. Edelleen. 

Joensuun Easyfitillä treenaaminen on sujunut mukavasti ja tilat ovat selkeät. Oma paikka lämmittelylle, lihaskunnolle ja venyttelyyn. On vapaita painoja sekä minulle tutumpia ja turvallisempia laitteita. Peruskaava onkin ollut ottaa lämmöt crosstrainerilla, rasittaa lihaksia salin helppokäyttöisillä laitteilla ja lopuksi jäähdytellä juoksumatolla. Sisään ja ulos noin puolessatoista tunnissa. Ainoa ongelma kuntosalilla käydessä on oikeastaan ollut se, kun omat lihakset ovat osittain niin rapakunnossa, että jopa ilman painoa treenaaminen tuottaa tuskanhikeä ja kyyneleitä. Selkä- ja jalkalihaksissa toimivat, mutta esimerkiksi hauis on hävinnyt kaukaiselle serkulleen Allille, kun taas vatsalihaksia minulla on tuskin koskaan ollutkaan.

Kaikesta huolimatta salilla treenaamisesta on jäänyt hyvä tunne ja rankimmaksi on osoittautunut se lähteminen. "Plääh"-fiilistä kestää yleensä siihen asti kunnes alkulämmitelyt on saatu suoritettua, ja treenin jälkeen on ollut ihan eri tavalla energinen olo. Liikunnasta todella saa lisää virtaa. Olen edelleen sitä mieltä, että minun lajejani ovat jalkapallo, kotijumppa ja vaikka lenkkeily, mutta tämän myönteisen salikokemuksen kautta en enää suhtaudu kuntosalilla treenaamiseen niin kriittisesti. Sen verran jopa ehkä innostuin, että googlailin löytyykö meidän kotikaupunginosastamme Easyfittiä. Ei löydy. Harmi, sillä tämänhetkisessä liikunnallisessa hurmoksessa ja hauiksenmetsästyksessä olisin saattanut tarttua taas siihen salikorttiin, Easyfitillä kun ei ole sitä vuoden tai kahden sitoutumispakkoa.