Omiin juhannusperinteisiin on yleensä kuulunut viettää keskikesän juhlaa maalla. Tai ehkä maalla on hieman huono ilmaisu, mutta muualla kuin kotona. On ollut mummolajuhannuksia, festarijuhannuksia ja kavereiden kanssa leirikeskuksissa vietettyjä juhannuksia. Tämä juhannus oli poikkeus sääntöön, sillä Jarkon töiden takia jäimme koko perhe kotiin.

Sen sijaan juhannussää ei ollut lainkaan perinteistä poikkeava. Aamupäivällä oli hurjat 12 astetta lämmintä ja tihutti vettä, kun lenkkeilimme porukalla katsomaan lampaita läheiselle laitumelle ja hakemaan muutaman kukan parvekkeelle. Parvekkeesta olenkin innoissani, sillä näin kahden vuoden jälkeen se vihdoinkin saadaan käyttökuntoon. Silmää miellyttävä, edullinen ja oikean kokoinen sohvaryhmä on vihdoin ostettu ja toimituksessa, kukat ovat istutusta vaille valmiina, parveke on pesty, grilli kellarissa odottamassa ja valosuunnitelma muhii päässä hyvää vauhtia. Elo-syyskuussa pääsee vihdoin nauttimaan pimenevistä kesäilloista, punaviinistä ja ystävistä. 6/5.
Päiväunien jälkeen kävimme kahvilla moikkaamassa lasten mummua ja isomummua. Sen jälkeen tummaa pilvikerrosta uhmaten suuntasimme katsomaan kaupungin juhannuskokkoa läheisen joen varteen. Matkalla pysähdyimme tutkailemaa rakkauslukkoja siltaan, johon olimme omammekin vuosi sitten vieneet. Ikäväksemme huomasimme, että joku oli käynyt irroittamassa meidän lukon, ja hieman ironisesti samaan kohtaan oli laitettu lähes identtinen lukko tilalle. Vähän minä siitä mieleni pahoitin, mutta päätettiin laittaa uusi lukko tilaukseen ja käydään laittamassa se sillan kylkeen sitten kun se tulee.
Juhannuskokkoa oli katsomassa yllättävän paljon porukkaa. Olin ihmeissäni siitä miten moni meidänkin alueella lopulta viettää kaupunkijuhannusta. Kokon sytyttäminen meni meiltä ihmismassassa täysin ohi, mutta kun yöttömän yön juhlaa viettävät ihmiset alkoivat pian valua koteihinsa, pääsi meidänkin minit ihmettelemään valtavia liekkejä.

Lopulta suuntasimme kaupan kautta kotiin ja kilistelimme juhlan kunniaksi mehulla ja smoothiella. Minä koristelin pavlovan ja tein huomisen lounaan valmiiksi. Lapsille ilta oli poikkeuksellisen levoton ja nukkumaanmeno hieman venyi. Papu huuteli veljeään sängyssään pitkään, samalla kun Pihvi oli kerännyt sänkyynsä aikamoisen Duploarsenaalin. Minityyppimme on oppinut kiertämään kehotuksen lopettaa leikkiminen ja siirtyä sänkyyn.
Että sellainen perhejuhannus. Kokkoa lukuunottamatta tänään olisi voinut olla melkein mikä tahansa yhteinen vapaapäivä. En tiedä osaanko kaivata mökin rauhaa ja grillimakkaraa juuri tänään. Kaiken kaikkiaan oli kivaa yhdessä.