Kirkonkellojen soittoon on vielä jokunen päivä aikaa, mutta hääjärjestelyt pyörivät mielessä jatkuvasti, enemmän ja vähemmän. Säästelläkseni läheisteni hermoja olen liittynyt Facebookissa muutamaankin hääryhmään, jossa saa purkaa tuntoja kanssamorsianten ja -sulhasten kanssa. Samaisissa ryhmissä törmäsin vauvafoorumin keskusteluun "Paskimmat tai epäonnistuneimmat HÄÄT missä ootte ollut". Häitään järjestelevänä morsiammena en voinut olla kahlaamatta läpi tuota kirjoitushetkellä 38-sivuiseksi paisunutta keskustelua. Aimo annos paskoja häitä, jos suoraan sanotaan.

Avasin keskustelun ihan rehellisesti sanottuna uteliaisuudesta, mutta osittain myös siksi, että halusin välttää hääkliseitä ja epäonnistumisia meidän päivänä. Itse olen ollut vieraana ainakin seitsemissä häissä, jotka kaikki ovat olleet omanlaisensa kaunis ja viihtyisä juhla. Aina joku käyttäytyy vähän huonosti tai kaikki ei menekään ihan aikataulun mukaan, mutta ei minulla suoraan sanottuna ollut käryä mikä tekee hääjuhlasta ihan oikeasti paskan. No nyt on, ja aion tiivistää sen teille:

KAIKKI. Mitä ikinä hääjuhlassasi päätät tehdä, on se jonkun mielestä umpisurkea valinta ja pilaa tunnelman. Tässä muutamia esimerkkejä:

Alkoholi. Alkoholi pilaa juhlan. Vieraat ovat kännissä ja sulhanenkin konttaa pitkin lattioita morsiammen ja appiukon oksennuksessa. Toisaalta myös alkoholittomat häät ovat surkeat. Kuka nyt jaksaa pönöttää kuivin suin koko illan kuuntelemassa jonkun Irma-tädin puhetta, epävireistä hääbändiä ja katsella ärsyttävän onnellista ja toisiaan lääppivää hääparia?

Lapset. Lapset pilaavat juhlan. Ne kiljuvat, huutavat, varastavat huomion, kiukuttelevat ja pyörivät jaloissa. Toisaalta myös lapsettomat häät ovat ihan paskat. Vanhemmilla on hirveä stressi etsiä hoitopaikkaa lapsille, vaatii erityisjärjestelyitä, lapset eivät opi käyttäytymään juhlissa, perheellisiä syrjitään ja vaikka mitä.

Leikit. Leikit ovat kamalinta mitä kukaan voi häihin järjestää. Ketään ei kiinnosta kumpi hääparin taloudessa tiskaa useammin tai mitä kaikkea morsiammen hameen alta löytyy. Hirveimpiä ovat leikit, joissa vieraita osallistetaan. Ja mikä tärkeintä - leikit ovat väkinäisiä ja aiheuttavat vieraissa vain myötähäpeää ja pakokauhua. Kuitenkin myös leikittömät häät ovat ihan hirveitä. Ilta ilman hääleikkejä on pitkästyttävä. Jutustelu itselle vieraiden ihmisten kanssa käy pitkän päälle tosi raskaaksi ja kellokin käy hitaasti. Leikittömät häät on ilottomat, eikä morsiusparilla ole ollut mielikuvitusta saatikka kiinnostusta järjestää vieraille tekemistä.

Raha. Rahalla järjestetyt häät ovat pröystäilyä. Hääpari haluaa vain näyttää olevansa parempi kuin vieraansa. Tavoitellaan erikoisuutta ja halutaan olla ah-niin-amerikkalaista. Häihin pistetään rahaa enemmän kuin asuntolainaan ja sitten eletään velkavankeudessa. Toisaalta myös pienen budjetin häät ovat epäonnistuneet. Hääpari on niin kitsas, ettei edes viitsi hankkia kunnon tarjoiluja vierailleen. Ruoka on halpaa, huonoa ja kaiken kukkuraksi itse tehty. Vieraat on väkipakolla raahattu jonnekin rupuiselle kansantalolle juhlimaan saitaa paria, jolle ostetussa häälahjassa oli suurempi hintalappu kuin itse juhlassa.

Vuodenajat ylipäätään. Talvella on kylmä, kesällä kuuma. Syksyllä sataa ja kevätaurinko ei lämmitäkään.

Juhlatilan tulee myös olla yhtenäinen, sillä joku vieras voi kehitellä teorian siitä, että paremmat vieraat istuvat siellä toisessa huoneessa. Toisaalta yhtenäisessä tilassa kaikki vieraat on pakotettu kuuntelemaan sitä tympeää hääbändiä ja hölmöjä leikkejä. Potretteja ei myöskään saa ottaa kesken hääjuhlan, sillä jos morsiuspari ei ole paikalla, ei ole muuta tekemistä kuin istua ja pönöttää. Äläkä vaan tee sitä virhettä, että järjestät häät jonain juhlapäivänä: Ajatus juhannusmorsiammesta saattaa kuulostaa romanttiselta, mutta se varmasti pilaa jonkun vieraan koko kesän.

Ja jos jotain positiivista halutaan etsiä, niin huonot häät ovat myös takuuvarmasti parin eron tae. Tämä oli mielestäni ehkä koko keskustelun helmi: 

"Oli ruokana lihakeittoa jossa oli vain lientä ja valmiita juustoleipiä. Morsian ja äitinsä oli kokki-ihmisiä. Pari on kyllä jo eronnut."

No, joitakin kommentteja ymmärrän. Häät ovat parin juhla, mutta tarkoitettu vieraille. Siis vieraat tulevat juhlimaan hääparia tilaisuuteen, jonka (nykyään enenevissä määrin) nimenomaan hääpari järjestää vierailleen. Ilman hääparia ei olisi häitä, mutta ilman vieraita ei olisi ketään jolle järjestää juhlatilaisuutta. On tökeröä kutsua joku vieraaksi ja istuttaa häntä koko ilta pianon ääressä soittamassa taustamusiikkia muulle juhlaväelle tai laittaa paimentamaan lapsivieraita. Hääparin tehtävä on myös huomioda vieraat, se on kohteliasta. Mutta hyvälläkään tahdolla kaikkien kuulumisten vaihtaminen ei häissä onnistu, eikä se minusta oikeastaan edes ole oikea hetki sille. Kahdentoista tunnin ja 120 hengen häissä jää aikaa jutusteluun kuusi minuuttia per vieras, eikä siinä ole otettu huomioon sitä, että myös sulhanen ja morsian syövät, käyvät vessassa, tanssivat ja hengähtävät.
Eräs ystäväni kerran totesi, että huonoimmat häät missä hän on ikinä ollut olivat sellaiset, joissa oli maksullinen baari ja joku kolme drinkkilippua. Me olimme siihen asti suunnitelleet ravintolahäitä. Suunnitelma kaatui lopulta tuohon kommenttiin. Taustalla jonkinlaisena ajatuksena on ollut se, ettemme halua kustantaa häitä vierailla. Järjestetään sellaiset häät mihin pystytään ja tehdään ne parhaalla mahdollisella tavalla. Ilmaisen alkoholitarjoilun tarkoitus ei tietenkään ole se, että vieraat vetävät itsensä änkyräkänniin. Toisaalta sen varmistaminen ei mielestäni ole hääparin tehtävä, vaan jokaisen aikuisen ihmisen tulee osata huolehtia itsestään. Siitäkin huolimatta alku- ja ruokajuomien lisäksi muu alkoholitarjoilu alkaa vasta lapsivieraiden poistuttua, ja toivon, että juomat voidaan jotenkin pitää pitopalvelun tarjoilijoiden takana myös senkin jälkeen.

Vaikka keskustelun kommenteista suurin osa nauratti, antoivat ne myös oikeasti jonkun verran ajateltavaa. Minä en ole koskaan perustanut sen kummemmin hääleikeistä, eikä sulhanenkaan kovin mielellään viihdy valokeilassa. Mitä sitä siis hääkenkiä nostelemaan? Valokuvat haluaisin vielä kovasti ottaa vasta vihkimisen jälkeen, mutta juhlapaikalle on syytä keksiä siksi aikaa oheisohjelmaa ja supliikki seremoniamestari. Olisikohan Juuso Mäkilähde vapaana?

Summa summarum, kaikki häät joissa olen ollut, ovat olleet parin itsensä näköiset. On ollut joitain prinsessahäitä, muutamat hyvät bileet ja ainakin yksi hyvin aikuinen päiväjuhla. Todella erilaisia tilaisuuksia, joissa ei kaikissa huolellisesta suunnittelusta huolimatta ole aina säästytty ilman kommervenkkejä. Säähän ei voi vaikuttaa ja yllätyksiä tulee aina. Mutta joskus vaan on niin, ettei asia ole morsiusparinkaan käsissä. Silloin voi vieraana yrittää tehdä tilanteessa parhaansa: Turn your frown upside down! Joskus voi käydä niin, että se hymy tarttuu sisälle asti.