Kun häät ensimmäisen kerran tuli puheeksi, maalailin miehelleni kuvaa navetan ylisistä ja maalaisromanttisista häistä. Mielessäni pyöri pitsi, juuttikangas ja luonnonkukat. Ideaan oli helppo ammentaa inspiraatiota, sillä Pinterest oli täynnä kuvia. Aika pian Facebookin hääryhmiin liityttyäni huomasin, että noin joka toinen morsian ammensi samoja inspiraationlähteitä, eikä suunnitelma enää tuntunut hyvältä sellaisenaan. Tammikuussa 2016 olimme talvihäissä, joiden puitteet olivat mielestäni upeat. Hääjärjestelyt saivat niistä aivan uuden sysäyksen, ja kun kuopuksen synnytys ja kastejuhla oli saatu hoidettua, koin tärkeäksi lyödä päivän lukkoon. Samalla saatoimme alkaa suunnittella itse hääjuhlaa.

Esikarsinnan jälkeen meillä oli jäljellä kolme juhlapaikkaa, joihin halusimme keväällä 2016 päästä tutustumaan. Villa Smeds, Wanha Bäckby ja Poliisien kesäkoti.

Villa Smeds vastasi täydellisesti sitä ensimmäistä mielikuvaa häidemme juhlapaikasta. Saimme katseluajan nopeasti sähköpostitse ja paikka osoittautuikin yhtä upeaksi kuin nettisivut antoivat ymmärtää. Se oli somistettu kauniisti ja yhteistyöyritysten avulla sinne oli luotu myös hieman ennakkomaistiaisia mahdollisten juhlien tunnelmasta. Paikkaa esitteli ymmärtääkseni toinen omistajista, joka kertoi tulevista muutossuunnitelmista terasseineen ja lisäeristyksineen. Hän esitteli myös yhteistyöyritykset, joiden kautta ruoat tulisivat ja joiden kautta olisi ollut mahdollista tilata lisäsomisteita. Kiersimme lisäksi itseksemme katselemassa tiluksia, ja miljöö ja peltomaisemat olivat aika huikeat. Oli helppo kuvitella elokuiset häämme niihin puitteisiin.

Juhlatilaan mahtui satapäinen vierasjoukkomme hyvin. Tilassa oli myös lava, jota pidimme tärkeänä elementtinä, sillä livebändi oli yksi juhliimme toivomistamme asioista. Villa Smedsissä oli oma ja ainutlaatuinen tunnelma. Se oli mykistävän upea paikka sellaisenaan. Vastaanotto esittelyssä oli lämmin ja ystävällinen ja sieltä poislähtöä tehdessämme meille jäi sellainen olo, että juuri meidän häät olivat tärkeät. Kesän 2018 arvioitu hinta oli kipurajamme yläpäässä, ehkä jopa aavistuksen yli, mutta kotiin ajaessani totesimme, että se tuli olemaan juhlapaikkamme. Piste.







Wanha Bäckby kiinnosti meitä kovasti, sillä olimme juhlineet siellä kerran ja paikan talvinen tunnelma ja mieletön ruoka vakuutti. Ainoa asia jota epäröimme, oli paikan soveltuvuus kesähäihin juhlatilaa ympäröivien kerrostalojen takia. Millaisessa käytössä piha voisi olla kauniin kesäsään sattuessa? Olisiko siellä rauhaa vai kyttäisivätkö lähitalon asukkaat? Tulisiko paikalle helposti kuokkavieraita? Otin sähköpostitse yhteyttä ja yritin sopia näyttöaikaa, mutta seuraavaan näyttöön olivat tervetulleita vain kuluvan ja seuraavan vuoden hääparit ja muut juhlijat. Sähköpostittelu oli lyhytsanaista, eikä meille tarjottu vaihtoehtoista aikaa tulla katsomaan paikkaa. Täytyy myöntää, että harmitti kovasti ihan vaan jo paikan herkullisen ruoan takia, vaikka aiemmin näkemäämme Villa Smedsiä olisi noin muuten ollut todella hankala ylittää.

No - oli selvää, että meidän kesähäämme jäisi pitämättä Wanhassa Bäckbyssä. Talvella se oli oikein kaunis ja tunnelmallinen, mutta ei vastannut tarpeitamme miljööltään ja yhteydenpidoltaan. Ahdisti ajatus valita sika säkissä ja sitten vielä kytätä vuoden 2018 varauksille tarkoitettua h-hetkeä puoli vuotta myöhemmin puhelimen toisessa päässä. Juhlatilasta puuttui myös lava ja vierasmäärällämme olisimme todennäköisesti joutuneet vaihtamaan bändin DJ:hin. Ei huono vaihtoehto sekään, mutta bändi vaan nyt sattuu olemaan enemmän meidän molempien juttu. Paikan vuokra oli kaikista vaihtoehdoistamme se edullisin, eikä meitä olisi haitannut ottaa tarjoiluja heidän kauttaan. Kuten totesin, ruoassa ei kokemuksiemme mukaan ollut mitään moitittavaa.

Poliisien kesäkoti oli sekin meille tuttu muutamaa kuukautta aiemmin vietetyistä häistä. Tai minä olen kuulemma ollut siellä hääjuhlissa myös joskus lapsena, mutta paikka ei herättänyt mitään tuttuja tunteita sitä kautta. Hääpaikkana se oli ulkopäin hyvin perinteinen ja vastasi käytännössä mitä tahansa työväen- tai nuorisoseurantaloa, mutta juju löytyikin sisältä juhlatilan hieman 50-lukua henkivästä tunnelmasta. Eteistila oli matala ja tummaa puuta, mutta pääsali taas korkea, vaalea ja isojen ikkunoiden takia myös todella valoisa. Ikkunoista pilkisti meri ja kalliot. Otimme sinnekin yhteyttä sähköpostitse ja meidät toivotettiin tervetulleeksi seuraavan maanantain näyttöön. Vaikka rakennus ei sellaisenaan vakuuttanut, oli merinäköala ja kalliot upeat ja jotenkin runolliset. Totesimme, että juhlatila vaatisi jonkin verran koristelua, mutta sen tulisi olla tarkkaan harkittua, jottei se riitelisi paikan oman tyylin kanssa. Esimerkiksi mitään kovin maalaisromanttista juhlasali ei varmasti kestäisi.

Meillä ei ollut ketään esittelemässä tilaa, mutta pienellä poliisityöllä nettisivuja selaamalla meille selvisi, että saisimme valita mieleisemme pitopalvelun. Tilassa oli myös iso lava ja erillinen takahuone bändille. Ruoan saisi esille pienempään saliin keittiön viereen, jolloin valtava pääsali jäisi kokonaan juhlakäyttöön. Vuokrahinnaltaan Poliisien kesäkoti jäi kahden muun vaihtoehdon väliin, eikä siten ollut mahdoton valinta sekään.







Kaikille juhlapaikoille yhteistä ja muita vaihtoehtoja poissulkeneita kriteereitä oli muun muassa vaatimus siitä, että tilan tulisi sijaita noin parinkymmenen kilometrin päässä toivomastamme vihkikirkosta. Sen tulisi myös vetää reilu satapäinen vierasjoukkomme ja olla kohtuuhintainen. Paikan ja ympäristön tulisi myös olla jollain tapaa viehättävä ja juhlatilaan tulisi saada viedä omat juomat. Kaikkia paikkoja yhdisti myös se, että juhlille olisi asetettava päättymisaika puolenyön tienoille. Ei suinkaan vaatimuksemme, muttei meille myöskään ehdoton ei.

Kaiken tämän jälkeen ykkössijasta jäivät taistelemaan kaksi paikkaa. Blogia aiemmin seuranneet ja tämän postauksen tähän saakka lukeneet saattavat arvata mikä paikoista se on, joten paljastetaan se nyt muillekin: Karvan, tai oikeastaan muutaman sadan euron mitalla voiton vei Poliisien kesäkoti. Se poikkesi aika lailla alkuperäisistä mielikuvistamme ja vaatii tilana jonkin verran Villa Smedsiä enemmän, mutta toisaalta paikan teemattomuus myös viehätti ja antaisi vapaammat kädet. Juhlasali oli kaikista vaihtoehdoista avarimman tuntuinen ja isojen ikkunoiden vuoksi valoisin. Lisäksi merenrantakallioilla saisi upeita hääkuvia. Se oli enemmän meitä molempia, ilman sen kummempaa krumeluuria. Jos jotain jäin Villa Smedsistä kaipaamaan, olisi se paikan selkeä tematiikka ja mahtava asiakaspalvelu. Vaikka valitsimmekin toisin, en kokemani perustella voi kuin suositella Villa Smedsiä muille pareille. Eikä tuo Poliisien kesäkotikaan ole ollenkaan paha vaihtoehto.

Millä perusteilla te päädyitte valitsemaanne hääpaikkaan?