Rakenneultra tuli ja meni ja aika monikin on esittänyt kysymyksen, että kumpi sieltä mahtaa olla tulossa. Ennen kuin mennään siihen, leikitellään asialla hetken aikaa. Netti on täynnä erilaisia testejä vauvan syntymäsukupuolen selvittämiseen. Lisäksi on vanhan ja vähän nuoremmankin kansan uskomuksia. Jo Papua odotellessa tein useamman testin. Itse olin aika varma, että Pihvi saisi pikkuveljen, mutta suurin osa testeistä näytti kuitenkin tyttöä. Äidin intuitio oli väärässä, olihan se ensimmäiselläkin kerralla. Nyt olo ei ole ollut kallellaan oikein kumpaankaan suuntaan.

Se on poika, jos...

- sinä et ole kärsinyt raskauspahoinvoinnista tai pahoinvointi on ollut lievää
- hehkut
- himoitset suolaisia ruokia
- mahasi kasvaa eteenpäin
- karvasi kasvavat normaalia nopeampaa tahtia
- sikiön liikkeet ovat kovia ja teräviä
- sikiön syke on hidas (alle 140)
- katseesi on terävä
- sinulla on linea negra
- tuleva lapsi on esikoisesi
- kätesi ovat kuivat ja karheat
- elitte leppoisaa elämänvaihetta lasta tehdessänne
- vauvan isä lihoo odotusaikana
- jalkasi ovat kylmemmät kuin ennen
- olet iloinen ja leppoisa
- rintasi ovat muuttuneet raskauden aikana valtavasti
- tunnet odottavasi poikaa

Se on tyttö, jos... 

- kärsit kovasta raskauspahoinvoinnista
- ihosi on kalpea ja sinulle tulee normaalia helpommin finnejä
- himoitset makeita ruokia
- mahasi kasvaa sivuille 
- ikenesi verestävät
- sikiön liikkeet ovat hentoja ja pehmeitä
- sikiön syke on nopea (yli 140)
- katseesi on lempeä
- sinulla ei ole linea negraa
- edellinen lapsesi oli myös tyttö
- sikiöllä on usein hikka
- kätesi ovat aiempaa pehmeämmät
- olitte stressaantuneita lasta tehdessänne
- sinua närästää usein
- olet usein pahalla päällä
- rinnat eivät ole juurikaan muuttuneet rakausaikana 
- tunnet odottavasi tyttöä

Ihan jokaiseen väittämään en osaa sanoa juuta enkä jaata. Finnejä ei tule yhtään sen enempää mutten toisaalta hohka mitään raskaushehkuakaan. Ellei raskaushehkuksi kutsuta ummetuksen mukanatuomia tuskanhikisiä pisaroita. Minun ei tee mieli sen enempää suolaista kuin makeaakaan, vaan molempia aina vaihdellen. Maha kasvaa sekä eteen että sivulle, mutta niin se on kasvanut aina ennenkin. Katseeni ei ole lempeä eikä varsinkaan terävä, lähinnä uninen. Ja kuten sanoin, omia tuntemuksia ei ole. Vau.fi:n sukupuolitesti kertoo meidän odottavan tyttöä. Kiinalaisen syntymäkalenterin mukaan meille tulee tyttö, poika, poika tai tyttö. Sormustesti taas ennustaa meille tyttöä, vaikkakin välillä vatsan päällä pyörivä sormus meinasi alkaa heilua sivusuunnassa. Summa summarum, näiden luotettavalta vaikuttavien testien mukaan meille on varmaankin tulossa tyttö, vaikka jollakin mahdollisuudella kyseessä saattaa myös olla poika. Mahtavaa! Kun arvaa 50/50, ei voi mennä vikaan.

Jotkut tuntevat lapsen sukupuolen omasta olostaan. Varsinkin äidit joilla on jo kokemusta aikaisemmista raskauksista peilaavat uutta odotusta edellisiin, löytävät yhtymäkohtia ja tekevät sen perusteella johtopäätöksiä. Minun edelliset raskaudet olivat aika tismalleen samanlaiset niin tuntemusten, lihoamisten, mahan muotojen kuin kestonkin suhteen. Jos näistä jotain eroavaisuuksia pitää löytää, niin väsymys ja pahoinvointi ovat pahentuneet kerta kerralta. Esikoisesta oli linea negra, kuopuksesta oli linea negra. Nyt ei ole mitään. Sykkeet ovat yli 140, mutta matalammat kuin sisaruksilla. Pulla on sisaruksiinsa verrattuna pieni: Siinä missä Pihvi ja Papu kumpikin painoivat rakenneultrassa vain päivän parin erolla lähemmäs 450 grammaa ja vastasivat mitoiltaan noin viikkoa isompaa, oli Pulla "vain" 380 grammaa ja yhden päivän keskivertoa pienempi. Nenä oli kuin suoraan isoveljeltä, pään muoto ja koko taas vastasivat isosiskon kuvaa ja mittoja. En keksi mitään sellaista asiaa, joka tekisi tästä selkeästi minkään uskomusten mukaisen poika- tai tyttöraskauden.

No mikäs ultraavan kätilön tuomio oli? Sitä emme tiedä, sillä emme koskaan kysyneet. Naistenklinikan ulkopuolella kiljuin Jarkolle, että kai hän nyt sitten ymmärtää, ettemme oikeasti tiedä kumpi meille on tulossa. Emme suinkaan unohtaneet kysyä, vaan tämä oli suunnitelma ihan alusta asti. Kiljuin riemusta, en järkytyksestä, oli nimittäin lähellä, etten varmistanut asiaa kätilöltä. Minä nimittäin näin ruudulla jotain. Mutta mitä - se on sinetöity tähän kirjekuoreen ja avataan vasta vauvan synnyttyä.

Onko sinun kohdallasi testit ja uskomukset osuneet oikeaan? Miten on oman intuition laita? Selvititkö asiaa ultrassa vai maltoitko mielesi? Kumpaa veikkaat meille?