Tänään aamupäivällä sosiaalista mediaa aivot narikassa selatessani havahduin julkaisuun, jossa kritisoitiin Nelosen lastenaamua ja sen mainoskatkolla esitettyä Vagisan emätinvoiteen mainosta, intiimiongelmista puhuminen kun ei ole sopivaa lasten kuullen. Ensin julkaisu huvitti, mutta mitä pidempään sitä tässä päivän mittaan olen miettinyt, on se myös alkanut hieman ärsyttää. Mikä Vagisan-mainoksessa lapsia traumatisoi? Sukupuolielimiin littyvät sanat ovat kai yhä jonkinlainen tabu ja yksi länsimaisen ihmisen suurimpia ongelmia. Pimppi ja pippeli ovat vessasanoja, jotka kääntyvät puhekielessä etupyllyksi ja veitikaksi, eikä niidenkään käyttö tunnu olevan ongelmatonta. On tietysti tilanteita, joissa omien sukupuolielinten "pöytään lyöminen" ei ole sopivaa, mutta miksi niiden olemassaolosta tarvitsee oppia tuntemaan häpeää?

Pian kolmen lapsen äitinä en henkilökohtaisesti näe emätinvoidemainoksessa mitään ongelmaa tuli se mihin kellonaikaan tahansa. Itseasiassa mielestäni ongelmallisempaa on kohdistaa mainonta kuin mainonta suoraan lapsiin, jotka eivät välttämättä ymmärrä rahan arvoa tai ainakaan osaa käyttää harkintaa ja lähdekritiikkiä mainoksia tuijottaessaan. Ja tätä tapahtuu jokaisella mainostuottoisella televisiokanavalla muun muassa lasten prime-time -aikaan eli viikonloppuaamuisin. Emätinvoidetuubin näkeminen ja sen sanan kuuleminen televisiossa ei voi vahingoittaa lasta, jos sitä eivät tee vahtitornimainoksetkaan. Se voi herättää kysymyksiä, mutta punastelun ja hyssyttelyn sijaan kokisin rakentavampana vastata kysymyksiin asiallisesti ja ikätasoisesti. Tulevana kätilönä taas toivoisin, että ihmiset oppisivat ymmärtämään miten luonnollisten ja normaalien asioiden äärellä olemme. Kenenkään ei tarvitse kailottaa omia intiimiongelmiaan julkisesti, mutta on hyvä että asioista puhutaan ja tiedotetaan ihan oikeilla nimillä ilman turhaa kiertelyä ja peittelyä. Niin ongelmiin uskallettaisiin ehkä etsiä ratkaisua muualtakin kuin vauvapalstan av:ltä tai googletohtorilta.

Toki on olemassa asioita, jotka eivät kuulu lapsen maailmaan. Niitä ovat mielestäni esimerkiksi väkivalta ja pornografia, joista varmaan jälkimmäiseen tämä emätinvoidemainos ja ne niin kutsutut vessasanat onnistutaan haluamattakin assosioimaan. Mutta suuressa mittakaavassa esimerkiksi pimpillä ja pippelillä on aika vähän tekemistä pornografian kanssa ja aika paljon tekemistä meidän ihan päivittäisen elämämme kanssa. En usko että kukaan tässä maailmassa pystyy elämään elinajanodotteeseensa asti kokematta edes jonkinnäköistä pikkuvaivaa sukupuolielimissään. Vaikkapa tästä emättimen kuivuudesta kärsii hyvinkin moni nainen viimeistään vaihdevuosien aikana ja se on tuttu vaiva myös raskaana oleville ja imettäville naisille. Aika iso asia hyssyteltäväksi ja piiloteltavaksi.

En todellakaan väitä olevani tässä mikään asiantuntija, mutta kyllä tämä jonkinlaisia ajatuksia herätti niin äitinä kuin kätilöopiskelijanakin. Meille ensimmäisenä koulupäivänä todettiin, että kätilö ei ole mikään lapsenpäästäjä, vaan naisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija. Sellaiseksi haluan kasvaa, mutta siihen päästäkseni minulla on vielä paljon opittavaa. Minua pätevämpiä asiasta olisivat kirjoittamaan muutamakin myös bloggaajana tunnettu alan asiantuntija, esimerkiksi erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantala, Feministikätilöt tai vaikka Kiintymysvanhemmuusperheiden blogin takana hääräävä tiimi. Mutta väitän vakaasti olevani tässä jonkinlaisilla jäljillä. Sukupuoli ja sukupuolielimet eivät ole meitä määrittäviä tekijöitä, eikä niistä ja niiden moninaisuudesta pitäisi pelätä puhua. Enkä minä missään nimessä halua kasvattaa lapsiani sellaiseen ajatusmaailmaan, että heillä on jalkojensa välissä jotain rumaa ja vaiettavaa.