Ostin hääpukuni jo kaksi vuotta sitten Vanhalla Ylioppilastalolla järjestetystä muotitapahtumasta. Menin sinne yhden kaasoni kanssa ihan vain katselemaan, sillä halusin päästä hypistelemään Minna Hepburnin pukuja ja mainoksen mukaan hän olisi tapahtumassa mukana. Ja olikin. Olin synnyttänyt noin kaksi kuukautta aiemmin, painoin paljon enkä todellakaan ajatellut ostavani mitään, kunnes minulle tarjottiin yhtä kuvausvaatteeksi tehtyä pukua 60€ hintaan. Se ei ehkä herättänyt välitöntä "say yes to the dress" -fiilistä vedettyäni sen päälleni, mutta kaason pienellä suostuttelulla se lähti matkaan. Ja miksi ei - se oli boheemi ja pitsinen, aivan kuten olin toivonutkin. Kotona sovittelin sitä muutamat kerrat ja jokin siinä ei kuitenkaan tuntunut omalta. Varsinkin häävuoden lähestyessä olin alkanut miettiä puvun käytännöllisyyttä elämäntilanteeni kannalta: Olin raskaana, joten minulla olisi häiden aikaan neljä ja puolikuinen imetettävä vauva. Vaikka mekon off-shoulder-malli mahdollisti sellaisenaan imetyksen, koin sen kuitenkin hankalaksi vauvan käsittelyn kannalta.

Lopulta olin yhteydessä kahteen hääpukuateljeeseen, joissa hoidettiin myös korjausompeluita. Imetysmekkoni tuotti ymmärrettävästi molemmissa hieman päänvaivaa teknisen toteutuksen osalta ja toinen halusikin keskittyä vain oman malliston suunnitteluun. Toinen sen sijaan tarttui haasteeseen, vaikka kyllä totesi, ettei imetysvaatteiden ompelu ole sitä ominta alaa. Minulla oli kuitenkin visio ja yksi mieluisa imetysmekko valmiina, joten nämä lupasin pakata matkaan tapaamista varten. Sitä en silloin vielä tiennyt, että polkumme kohtaisivat jo Wanhan Sataman häämessuilla. Atelje Heran Ira oli itseasiassa pitämässä meille bloggaajille pientä alustusta hääpukumuodista, puvun teettämisestä, muokkaamisesta ja korjausompelusta. Otin asiakseni käydä nuorten suunnittelijoiden omalla messuosastolla tervehtimässä ja keskustelemassa ajatuksistani. Oikeastaan jo siinä tilanteessa keksimme vahingossa ratkaisun, joka olikin Iralle jo ennestään tuttu aivan muista syistä.
Minulla oli toiveina, että off-shoulder-malli muutettaisiin olkaimelliseksi. Imetyksen tulisi onnistua joko rintojen päälle laskeutuvan pitsin alta paljastuvista "raoista" tai avaamalla olkaimet. Aika nopeasti messuilla keksimme, että jälkimmäinen olisi ehkä helpoin toteuttaa, ja sen saisi tehtyä huomaamattomasti neppareilla. Samaan tulokseen tulimme myös virallisen tapaamisen yhteydessä. Alkuperäisessä mallissa on helmassa muutamat rimpsut, jotka puretaan ja joiden avulla helmaa saadaan pidennettyä takaa. Puvun alkuperäiset leikkaukset ja ompeleet eivät ehkä ole hääpukujen kantilta ne perinteisimmät, toisaalta joissain kohdissa se saattaa olla purkamisen kannalta myös edullista. Mutta jotkut osat ovat ainakin minun näkökulmastani leikattu ikään kuin turhaan, mikä aiheuttaa sen, että tekipä puvulle miten päin vain, jää siihen tarpeettomia saumoja. Mutta kuten suunnittelupalaverissa totesin, sille asialle emme mitään voi ja meidän täytyy toimia niillä materiaaleilla mitä meillä on.

Mistään pienistä muokkauksista ei tämän puvun kohdalla ole enää kyse. Ostohetkellä en ajatellut, että puku tarvitsisi juuri muuta korjausta kuin pientä kaventamista. Nyt koko yläosa käytännössä kaavoitetaan uudestaan ja sen malli muuttuu. Ne pienet yksityiskohdat, jotka tekivät puvusta juuri sen puvun, poistetaan, jolloin puvusta tulee aivan toinen puku. Puku ei enää ole Minna Hepburnin puku. Toisaalta koska kyse on muokkauksesta, aika rajallisesta määrästä materiaalia ja puvulle asetetuista erityisvaatimuksista, ei se oikein ole myöskään Atelje Heran puku. Mutta siitä varmasti tulee täydellinen ja juuri minun tarpeitani palveleva puku. Minun pukuni. Se ei olisi mahdollista ilman ammattilaisen taitoa ja näkemystä.

Kaiken kaikkiaan voin suositella puvun muokkauttamista ja korjauttamista, jos jokin vaivaa tai ei istu. Varsinkin, jos kyse on käytetystä hääpuvusta. Olin oikeastaan aika yllättynyt miten vähän (subjektiivinen käsite) puvun muokkaus tulee maksamaan. Toki tämä operaatio moninkertaistaa 60€ maksaneen "kuvauskappaleen" hinnan, mutten hetkeäkään usko, etteikö muokkaaminen olisi sen arvoista. Minun pukuni hintalappu on silti noin kolme kertaa vähemmän kuin perus hääpuvuissa. Ja jos täydellistä haluaa valmiina, niin ei se teettäminenkään ihan huonolta vaihtoehdolta kuulosta.