Kun on kahden lapsen kanssa onnistunut imetyksessä jotakuinkin ilman sen kummempia hankaluuksia, on sitä aika hämillään, kun kolmannen lapsen kanssa joutuu turvautumaan kaikenlaisiin kikkakolmosiin. Täällä minä istun, lipitän imetysteetä uusi sähköinen rintapumppu työn tuohussa ja odotan netistä tilattuja imuletkuja saapuvaksi, jotta voin askarella imetysapulaitteen. Meidän vauva on pehmeä.

Imetysilosta imetysongelmiin


Pullan on ollut meidän lapsista ensimmänen, jonka kanssa ensi-imetys on onnistunut välittömästi jo synnytyssalissa. Hän itseasiassa söi ensihuikallisia useammankin kerran, siinä kun odottelimme tarkkailuvaiheen päättymistä. Hänenkin kanssaan turvauduin toisinaan rintakumiin, mutta sen käyttö lopetettiin kokonaan ihan muutaman päivän ikäisenä. Imuote tuntui ja näytti hyvältä ja maito tuntui maistuvan.

Myös Pullan paino laski alkuun, niin kuin muillakin vauvoilla. En oikein ole varma oliko se omaa vai meidän terveydenhoitajan huolestumista, mutta alkuun kävimme tiheään neuvolassa vaa'alla. Paino kuitenkin lähti nousuun ja kaikki näytti sikäli olevan hyvin. Vielä kun saimme apua refluksivaivoihin ja kireään huulijänteeseen, uskoin imetysongelmien olevan takana päin. Kolmen kuukauden neuvolakäynti kuitenkin palautti huoleni. Vaikka paino oli noussut (juuri ja juuri) tarpeeksi, en pässyt tunteesta eroon. Minulle vakuuteltiin ettei mitään huolta ollut, kun vauva kerta oli käyrillä. Minä tuijotin kaaviota ja mietin, että onhan hän kuitenkin aika lailla pudonnut omaltaan.

Pehmeä vauva


Nelikuisneuvolassa painonkehitys oli ottanut lisää takapakkia ja jäänyt alle tarvittavan. Mitenkään kovin huolestuttavana sitä ei edelleenkään pidetty, puhuttiin hurjista helteistä ja kehotettiin lähinnä mietimään soseita seuraavaa neuvolakäyntiä ajatellen. Koska meillä ei mielestäni ollut vielä valmiuksia maistelulle, päätin ottaa asian puheeksi fysioterapiassa, jossa kävimme huulijänteen leikkauksen jälkihoidossa. Aika pian fysioterapeutti alkoikin puhua Pullan pehmeydestä.

Pehmeä vauva on jäntevän vauvan vastakohta. Sekä Pihvin että Papun neuvolakorteissa mainitaan jäntevyydestä jo ensimmäisen käynnin yhteydessä. Pullalta ei sellaista merkintää löytynytkään. Sen sijaan joidenkin heijasteiden kanssa on ollut hieman ongelmia eikä hän ole ihan aina onnistunut kannattelemaan päätään käsistä nostettaessa. Kun aloin asiaa oikein miettiä, tuntui siltä, että jokaisella kerralla on ollut vähän jotain sanottavaa. Siinä missä jäntevät vauvat esimerkiksi kannattelevat päätään, vaatii pehmeä vauva lihasvoiman kehittymistä ja lihasten aktivointia. Pehmeys vaikuttaa ymmärtääkseni myös vauvan pään ja suun lihaksistoon ja sitä kautta myös imutehokuuteen, sillä vauva joutuu nähdä normaalia enemmän vaivaa maidon saamiseksi.

Se mitä fysioterapeutti kertoi, tuntui selvittävän paljon. Ja se myös vähän helpotti huoltani. Meillä pehmeys ei ole mitenkään vaarallista, eikä Pullan pehmeys vaikuttanut olevan sieltä ääripäästä. Apua Pulla kuitenkin tarvitsi, ja saimmekin kasan jumppaohjeita vauvan lihasten aktivointiin. Hoidon kärkenä jäi mieleeni nosto- ja kantoasennot, joissa erityisen tärkeää oli muistaa molemminpuoleisuus. Lisäksi fysioterapeuttimme neuvoi aktivoimaan suuta ikään kuin kutittelemalla poskien sisäpintaa. Leikattua huulijännettä saimme luvan venytellä edelleen.

Apukeinot käyttöön imetyksen tueksi


Puhuimme fysioterapeutin kanssa myös kiinteiden aloituksesta. Refluksi- ja allergiaoireet tuovat siihen omat haasteensa. Minulla on ollut haaveena täysimettää myös Pullaa kuuden kuukauden ikään, eikä sitä haavetta tarvinnut vielä haudata. Mutta jumppaamisen lisäksi täytyi miettiä keinoja, joilla tarvittavat maitomäärät voidaan turvata. Niinpä keskustelumme pohjalta päädyin tilaamaan imukatetreja kotikutoiseen imetysapulaitteeseen, jonka avulla vauva saisi imetyshetkessä äidinmaitoa kahta kautta: Tuoretta maitoa suoraan rinnasta sekä pakastettua ja sulatettua maitoa mukista rintaan teipatun letkun kautta. Imetysapulaitteen kaverina toimivat Frantsilan imetystee ja Pandan tumma suklaa.

Imetysapulaitteen käyttäminen tietysti vaatii sen, että pidän lypsykoneen käynnissä ja pakastan maitoa lisää säännöllisesti. Aivan ensialkuun minulla oli käytössä manuaalinen rintapumppu, mutta sen kaveriksi ostin tarjouksesta myös sähkökäyttöisen version. Manuaalinen kulkee helposti mukana ja sähkökäyttöinen tekee pumppaamisesta huomattavasti kätevämpää. Kummatkin pumput ovat sikäli uusia, että ne on ostettu vanhan tilalle Pullan syntymän jälkeen. Molemmat tuntuvat käyvän minulle, joskin käsikäyttöiselle heruminen on ollut mielestäni helpompaa.

Meillä on seuraava neuvola loppukuusta. En tiedä kuinka paljon apua tästä suunnitelmasta ehditään saada ennen sitä, kun letkutkin vielä toistaiseksi puuttuvat, mutta päätin kuitenkin arvioivani tilannetta uudelleen sen jälkeen. Jos paino ei osoita nousemisen merkkejä, täytyy kiinteät tuoda jossain muodossa hieman ajateltua aiemmin mukaan kuvioihin. Tärkeintä on kuitenkin hyvinvoiva vauva. Sinänsä ei ole huolta, että Pulla kehittyy omaa mutta samaa tahtia muiden ikätovereidensa kanssa.

Enpä kahden pienehköillä ongelmilla alkaneen, mutta suht pitkään kestäneen imetyksen jälkeen olisi arvannut, että tämän kolmannen kanssa painitaan ihan uudenlaisten ongelmien kanssa. Yrityksen puutteesta ei kuitenkaan voi syyttää, sillä keinoja on kokeiltu jos minkälaisia. Onneksi apua on ollut saatavilla.