*Kaikki postauksen kuvat on ottanut Mikko Pääkkönen

Muutaman häitä edeltävän viikon kyttäsin sääennusteita useammastain eri lähteestä. Pelkäsin kovaa myrskyä ja sadetta sekä toisaalta myös superhellettä. Jarkko oli jo etukäteen kieltäytynyt ottamasta puvuntakkia pois päältä, joten ainakin hänelle plus kolmekymmentäjotain astetta olisi ollut liikaa. Huoli oli kuitenkin turha, sillä elokuun ensimmäinen lauantaiaamu valkeni poutaisena ja noin 20 asteisena.
Hääaamuun herääminen

Herätyskello aamupalalle soi seitsemältä. Olin nukahtanut Pullaa nukuttaessa ja nukkunut aamuun kuin tukki. Ensimmäisen herätyksen olin painanut pois, mutta torkkuun onneksi havahduin. Olisipa ollut noloa nukkua omien häidensä ohi. Suuntasimme kaasojen kanssa yhdessä hotellin aamupalalle ja teimme läpsystä vaihdon Jarkon ja bestmanin kanssa. Valmiiksi katettu aamupala olikin ainakin näin morsiamen näkökulmasta yksi hääpäivän ehdottomasti parhaimmista ideoista, sillä seuraavan kerran ruokaa tuli maisteltua vasta juhlissa ja sielläkin hyvin vähän. Aamupalan jälkeen minä ja hääkampaukseni loihtinut kaaso Heidi lähdimme hotellin viereiseen kukkakauppaan hakemaan kukkia hiuksia varten. Minua harmitti, sillä olin unohtanut eukalyptuksen oksat hääpaikalle ja niitä piti käyttää myös hiuksissa. Lisäksi kukkakaupan valikoima oli sinä aamuna aika suppea, vaikka olin useampana päivänä siitä ohi kulkiessani katsonut, että heiltä varmasti löytyisi vaikka mitä. Hiuskukat olisi ehdottomasti kannattanut tilata muiden hääkukkien kanssa samasta paikasta, mutta suunnitelmat hiusten osalta eivät silloin olleet vielä ihan valmiit. Lopulta päädyimme valitsemaan ruukkuruusun, eustomaa ja jonkun kolmannen kukan, jota en ainakaan itse tunnistanut. Kukkakauppareissun jälkeen aloimme tahoillamme valmistautumaan häitä varten ja aika pian Heidikin tuli aloittelemaan hiusteni laittoa.



Pulla pyöri soljuvasti sylistä syliin sen mukaan kenellä oli oman valmistautumisensa kanssa sellainen tilanne, että pystyi hetken hoitamaan. Nukkumassa hän kävi viereisessä huoneessa Jarkon sängyllä. Mitä kuvaajaltamme kuulin, oli sulhasen ja bestmanin huoneessa suht leppoisa ja kiireetön tunnelma. Omassamme oli parhaimmillaan viisi naista, vauva, valokuvaaja ja yksi Teppo, eikä huone tosiaan ollut perus hotellihuonetta kummempi tai suurempi. Nautin kuitenkin suunnattomasti siitä, että saimme laittaa lähtöämme yhdessä ja apukäsiä oli useampia.


Hääkampaus ja häämeikki

Kun hääkampauksen tekeminen alkoi olla loppusuoralla, aseteltiin pinnit ja lakkapullot hetkeksi syrjään ja puikkoihin astui minut meikkaamaan tullut Riikka. Minulle oli tärkeää, että kun olen päässyt sellaiseen pisteeseen missä kaikki omistamani värikosmetiikka on luonnonkosmetiikkaa, olisi se sitä myös hääpäivänä. Joku meikkaaja-maskeeraaja meikkaa asiakkaan varmasti myös tämän omilla tuotteilla, mutta minä halusin henkilön, joka tuntee luonnonkosmetikaan kuin omat taskunsa. Niinpä pestasin hommaan Helsingissä Degree Hairissa työskentelevän Riikan, joka ei ole vain maskeeraaja-meikkaaja vaan lisäksi parturi-kampaaja. Myös eko-sellainen.Valintaa toki helpotti myös se, että tunsin Riikan entuudestaan ja tiedän hänen olevan ihan huipputyyppi. Hän pystyi myös laittamaan kahden muun kaasoni hiuksia sillä aikaa, kun minunkin hiuksiani laitettiin, joten hänen läsnäolonsa kyllä helpotti ja nopeutti aamun laittorumbaa paljon. Olin paria viikkoa aiemmin käynyt koemeikkauksessa ja suunnitelmat olivat sikäli selvät. Sen verran olin kuitenkin mennyt sooloilemaan, että kosmetiikkahyllyltä mukaani oli tarttunut Bohon huulipuna sävyssä 311 Love. Sävy olikin minulle mielestäni nappivalinta, sillä se korosti omaa jo hieman tummempaa huulten sävyä ja oli siten hyvin luonnollinen ja raikas. 


Siinä laittautumisen lomassa tein tehtävälistalta yliviivaamatta jääneitä hommia, kuten soittolistoja niin ruokailua kuin bändin taukojakin varten. Listoille päätyi niin perinteistä tanssimusiikkia, ysäriä kuin tämän hetken suomalaisia radiohittejäkin. Niitä olisi toki voinut miettiä jo vähän aikaisemminkin, mutta toisaalta minulla ei ole mitään käsitystä mitä häissä lopulta seurustelun ohella soi. Lisäksi soittolistoja näpytellesäni myös tajusin, että olin unohtanut tilata taksin hotellilta kirkolle. Onneksi kuitenkin saimme kyydin ongelmitta.




Kohti vihkikirkkoa

Joskus kahdentoista jälkeen olimme valmiita minun meikkini ja kaasojen hiusten kanssa. Hiuksiin tehtiin vielä muutamat fiksailut ja sitten pääsin vetämään hääpuvun päälleni. Jarkko ja toinen hänen bestmaneistaan lähtivät kohti kirkkoa hääautolla. Me pakkasimme minun entourageni kanssa Pullan kaukaloon, koukkasimme kotimme kylmäkellarin kautta hakemaan hääkimpun, bestmanin vieheen sekä kaasojen rannekukat ja suuntasimme sitten vihkipaikalle. Kello ei ollut vielä edes puoli kaksi, mutta Pyhän Laurin kirkon morsiussalongin (lue: Albavaraston) edusta oli jo vieraita täynnä. Mitään huomaamatonta sisääntuloa emme siis päässeet tekemään. Olisin ehkä vähän toivonut, että vieraatkin olisivat malttaneet odottaa kirkkoon saakka.

Vihkimistä edeltävät viimeiset minuutit eivät oikeastaan jännittäneet yhtään. Otimme kirkon vieressä first look -kuvat, joten ehkä sekin osaltaan helpotti. Itse kuitenkin ajattelin myös niin, että olen menossa naimisiin Jarkon kanssa. Parhaan ystäväni ja lasteni isän. Hän on ollut kumppanini jo lähes kuusi vuotta. Mitä minun siis pitäisi edes jännittää? Olin aika varma, että Jarkko aikoisi vastata papin kysymykseen "tahdon". Tai ainakin niin olimme yhdessä harjoitelleet. Avioliiton solmiminen oli meille merkityksellinen asia, mutta kolmen lapsen vanhempina se ei juuri muuttaisi tai virallistaisi mitään. Naimisiinmenon sijaan jännitin enemmän niiden sen solmimista todistamaan tulleiden ihmisten näkemistä. Tai kompuroisinko hameeni helmaan ja lentäisin kirkon kivilattialle.



Kaiken kaikkiaan hääpäivän aamu sujui leppoisasti. En ainakaan itse kokenut mitään erityistä kiireen tuntua. Sanoin sen jo edellisessä postauksessa ja toistan sen taas, että valmis hotelliaamiainen oli yksi parhaimmista ideoista järjestelyiden kannalta. Lisäksi se säästi aikaa, että olimme lähes kaikki yhdessä paikassa jo heti aamulla. Mielestäni oli myös kannattavaa hoitaa kampaus ja meikki hotellihuoneessa, ennemmin kuin että olisi pomppinut aamulla paikasta toiseen. Aamun ohjelmasta en muuttaisi mitään.